reissausta ja ruokaa

Juttuja matkailusta, vegaanielämästä, rescue-eläimistä ja Thaimaasta.

Mongolian luontoa Tereljissä

Auto Mongolian autiomaassa.

Auto Mongolian autiomaassa.

Ulan Batorin hostellistamme otimme yhden yön ja kahden päivän reissun ulos kaupungista. Emme jostain syystä olleet innostuneet lähtemään kauas aavikolle kiertämään jurttakyliä, joten lähdimme pintapuolisesti tutustumaan läheiseen Tereljin kansallispuistoon. Oli lokakuu 2005.

Matka Tereljiin pysähdyttiin jonkinmoisella pyhällä kivikasalla.

Matka Tereljiin pysähdyttiin jonkinmoisella pyhällä kivikasalla.

Mongolia on tosi autio. Lyhyellä 1,5 tunnin ajomatkalla näkyi paljon hiekkaa ja kiviä. Jollain tavalla se on karun kaunistakin. Maisemissa on kumpujakin. Meidät tuotiin kansallispuistoon vuorien ympäröimään laaksoon. Lähdimme summa mutikassa vain nousemaan yhtä rinnettä näkymien vuoksi. Mielenkiintoisin juttu oli vuoren juuressa oleva temppeli.

Jurtta sisältä. Seinät ovat päällystetty kankailla ja huonekalut kiertävät seiniä.

Jurtta sisältä. Seinät ovat päällystetty kankailla ja huonekalut kiertävät seiniä.

Kävin kansallispuistossa myös ratsastamassa hepalla, koska se jotenkin tuntui kuuluvan Mongolian kokemukseen. Enhän minä mitään ratsastaa osaa ja heppaparka, kun en tiennyt miten ohjata. Varmaan mongolilaiselle oppaalle on käsittämätöntä, kun joku ei osaa yhtään. Olin ihan tyytyväinen, kun pikkukierros oli ohi.

Jurtan keskellä oli joitain huonekaluja ja hevosen lannalla lämpiävä kamiina.

Jurtan keskellä oli joitain huonekaluja ja hevosen lannalla lämpiävä kamiina.

Autiomailla näki joitain jurttarykelmiä ja karvaisia kameleita. Ne olivat erilaisia kuin mitä ennen olen nähnyt, olivat kaksikyttyräisiä, rotevia ja pitkäkarvaisia. Sopivampia Mongolian kylmään ilmastoon kuin sirommat näkemäni kamelit.

Oli vähän pettymys, kun jurttayöpymisemme ei ollutkaan keskellä aavikkoa, vaan pienen kaupungin sisällä ikään kuin lähiöpihassa. Ohjelmassa ei siis ollut tähtien ihmettelyä keskellä ei mitään. Jäimme vain kummastelemaan jurttaamme.

Olin yllättynyt, että kasvisruokatoiveemme toteutui. Saimme riisiä, vihanneksia ja itsetehtyä kasvissushia! Tarjolla oli myös hevosenmaitoa, mikä jäi kokeilematta.

Kukkulan juuressa näkyy pienenä vierailemamma temppeli.

Kukkulan juuressa näkyy pienenä vierailemamme temppeli.

Jurtassa meinasi tulla vähän kylmä aamusella, ja lisäsimme pökköä pesään. Pökkö näissä tapauksissa tarkoittaa kuivattua hevosen lantaa. Erittäin kätevä juttu lähes puuttomissa maisemissa. Ei haissut yhtään.

Näkymä vuoren juuressa olevalta temppeliltä laaksoon.

Näkymä vuoren juuressa olevalta temppeliltä laaksoon.

Ihan hyvä, että emme olleet lähteneet kauas takamaille. Jouduimme seuraavana aamuna ottamaan kyydin Ulan Batoriin takaisin, koska sain virtsatietulehduksen. Onneksi apteekista sai sopivia antibiootteja ilman reseptiä. Päivä oli tuskainen, seuraavana aamuna otimme junan Kiinan rajalle, josta jatkoimme yöbussilla Pekingiin.

Lue myös Ulan Batorissa kannattaa käydä temppeleissä

Kustannuksia:
66 euroa kahden päivän ja yhden yön paketti ruokailuineen (en muista oliko per henki vai yhteensä kahdelta)
lyhyt ratsastus 12000 tögrökiänäkymää

Mainokset

2 comments on “Mongolian luontoa Tereljissä

  1. Päivitysilmoitus: Siperian radan muistoja | reissausta ja ruokaa

  2. Päivitysilmoitus: Harmaa, lokakuinen Peking vuonna 2005 | reissausta ja ruokaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: