reissausta ja ruokaa

Matkakohdetietoa, reppureissuelämää ja vegaaniruokaa. Irtiottaja Thaimaassa. Eläinsuojelutyötä.

Calanquesin kansallispuisto Ranskan Marseillessa

Sugitonin lahti Calanquesin kansallispuistossa.

Sugitonin lahti Calanquesin kansallispuistossa.

Suuntasin Ranskan etelärannikon Marseilleen, koska minun piti muutenkin matkata kohti Italiaa. Marseillen valitsin, koska siellä sijaitsee Calanquesin kansallispuisto. Olin nähnyt pari kuvaa ja lukenut tästä Ranskan rannikolla sijaitsevasta uudesta kansallispuistosta Norwegianin lentoyhtiön lehdestä (oli muuten kerrankin muille kuin bisnesmatkaajille suunnattu lentoyhtiön lehti), jonka toukokuun numerossa esiteltiin hienoja luontokohteita, joissa on harrastettu fyysisiä itsensä ylityksiä. Siihen etukäteisvalmistautuminen jäikin ja lähdin Marseilleen summa mutikassa.

Kartta osasta Calanquesia.

Kartta osasta Calanquesia.

Lonely Planetissa oli jotain tietoa Calanquesista, mutta jätin kirjan YesWeCamp-leiriin unohtaen kirjoittaa tiedot ylös. Menin turisti-infoon, jossa minulle kerrottiin bussi (21), jolla kansallispuistoon pääsee, mutta sieltä annettiin väärä tieto bussin lähtöpaikasta. Muutenkin turisti-infossa oli kai totuttu neuvomaan ihmisiä vain ottamaan parin sadan metrin päästä lähtevä turistilautta Calanquesille. Neuvojan mielestä sinne olisi bussilla pitkä matka ja kävelemään lähtiessä pitäisi olla paljon vettä ja kunnon kengät. Ostin vettä kaupasta ja lähdin sandaaleilla liikkeelle. Kai turisti-infossa halutaan turistien ostavan rahalla kaikkea mahdollista eikä menevän itsekseen kansallispuistoon hortoilemaan.

Pulahdus Sugitonin lahteen ja näkymät Morgioulle

Kävelyajat merkittynä lähellä bussipysäkkiä.

Kävelyajat merkittynä lähellä bussipysäkkiä. Col de Sugiton taitaa olla vierailemani näköalapaikka, Calangue de Sugiton uimaranta. Kävelypolkuja olisi riittänyt monelle päiväreissulle. Leiriytyminen ei tainnut olla sallittua.

Ensimmäisenä päivänä kävelin Sugitonin lahdelle. Sinne pääsi bussilla numero 21, joka lähti Castellanen aukiolta. Matka kesti noin 35 minuuttia. Bussin päätepysäkki oli jonkinlaisen taide- ja arkkitehtuuriyliopiston luona. Ihan hieno sijainti hieman syrjässä olevalle yliopistolle, kun vierestä alkaa kansallispuisto. Siitä kesti puolisen tuntia kävellä näköalapaikalle, josta näki sekä Sugitonin pienen, mutta hienon lahden sekä Morgioun pitkän ja kapean lahden. Morgioulle näytti johtavan myös autotie, tosin olin lukevinani, ettei sinne kuka vain saa ajaa.

Taisivat olla ainoat kunnon suuntakyltit. Tämä risteyksessä, jossa pystyi valitsemaan oikealle menevän näköalapaikkapolun ja suoraan menevän polun Sugitonille rantaan.

Taisivat olla ainoat kunnon suuntakyltit. Tämä risteyksessä, jossa pystyi valitsemaan oikealle menevän näköalapaikkapolun ja suoraan menevän polun Sugitonille rantaan.

Polut eivät olleet hirveän hyvin opastettuja, mutta kyllä siellä löysi tiensä. Näköalapaikalta palasin risteykseen, josta pääsi laskeutumaan alas Sugitonin lahdelle. Sinne siitä kesti puolisen tuntia. Oli useita vaihtoehtoja oikaista polulta, mutta huonommilla kengillä niitä ei ollut hyvä mennä ja paluumatkalla ylöspäin kavutessa oikopolut olivat raskaampia.

Sugitonin ranta, jonne pääsi vain patikoimalla.

Sugitonin ranta, jonne pääsi vain patikoimalla.

Sugitonin lahdella oli paljon ihmisiä uimassa ja aurinkoa ottamassa. Huomasin, että olisi pitänyt varustautua reissuun riiffi- eli suojakengillä merisiilien takia. Niitä on Välimerenkin rannoilla. Jos löytää turvallisen kohdan mennä veteen, pitää ilman kenkiä varoa koskemasta pohjaa uidessa.

Näin ylöspäin kavutessani, miten turistipaatti tuli Sugitonille ja päätin, että en lähde sellaisen kyytiin. Paatilta kailottui oppaan selostukset, joita inhoan kovasti. Kansallispuistoissa pitäisi nauttia luonnosta eikä mennä sinne tuommoisilla paimennetuilla turistikuljetuksilla. Joku purjevenereissu olisi kyllä ollut kiva, niin olisi päässyt näkemään tuota rannikkoa enemmän.

Kävely Sormioun lahdelle

Autotie Sormioulle portin jälkeen.

Autotie Sormioulle portin jälkeen.

Toisena Marseillen päivänä menin tutustumaan Sormioun lahteen. Sinne pääsi bussilla numero 23 Rond Point du Pradosta. Siellä bussi seisoi pysäkillä hämäävästi nokka eri suuntaan, kuin missä Calanques on. Lähdettyään bussi kuitenkin koukkasi oikeaan suuntaan. Bussimatka kesti noin 25 minuuttia, kyydistä pitää hypätä La Cayolle -pysäkillä, koska oikea kohta ei ole bussin päätepysäkki. Alueella on asutusta ja pitää vain lähteä kävelemään jalkakäytävää. Lopulta vasemmalla parkkialueen takana näkyy portti, josta autot saavat kulkea vain mm. syystä, että ovat tehneet varauksen johonkin rantaravintolaan.

Polku Sormioulle.

Polku Sormioulle.

Varsinkaan Sormioulle mennessä ei ollut kävelijöille opasteita. Pitää vain arvioida, mikä olisi hyvä reitti. Kavuttuani ylös kukkulalle valitsin eri suuntaan lähtevän polun kuin mikä olisi selvästi lähtenyt suoremmin alas rannalle. Seikkailin poluilla ja lopulta oli rannalla 1 t 15 min siitä kun olin hypännyt bussista. Takaisin palasin suorempaa polkua ja matka autoportille rannalta kesti 40 min ja siitä pysäkille vielä kymmenisen minuuttia. Sormioun reissun voi siis toteuttaa alle neljässä tunnissa Marseillen keskustasta käsin.

Sormioun ranta.

Sormioun ranta.

Edellisen päivän Sugiton oli Sormiouta ehdottomasti hienompi, maailmanluokan uimapaikka. Sugitoniin ei päässyt autolla eikä siellä ollut rakennelmia. Sormioun lahden päässä oli rakennuksia, ilmeisesti jonkinlaisia lomamökkejäkin. Se oli myös edellisenä päivänä korkealta näkemääni Morgioun lahtea leveämpi ja vähemmän vuonomainen lahti.

Calanque tarkoittaa ymmärtääkseni kapeaa lahtea ja Sugitonin, Morgioun ja Sormioun lisäksi niitä löytyy paljon lisääkin kansallispuistosta. Noihin vain pääsi melko lähelle kätevästi bussilla Marseillesta. Joistain muista juttua esim. täällä. Calanques oli tosi hyvä päiväkävelykohde. Kapuamiset eivät olleet kovin rankkoja, näkymät olivat hienot ja uimaankin pääsi.

Reissun muut jutut >>

Muita patikointeja Suomessa ja maailmalla >>

Muita luontokohteita >>

Sugitonin lahti näköalapaikalta kuvattuna.

Sugitonin lahti näköalapaikalta kuvattuna.

Pitkä ja kapea Morgioun lahti näköalapaikalta kuvattuna.

Pitkä ja kapea Morgioun lahti näköalapaikalta kuvattuna.

Päällystettyä polun osuutta Sugitonille.

Päällystettyä polun osuutta Sugitonille.

Valaanmuotoinen saari Sugitonin edustalla.

Valaanmuotoinen saari Sugitonin edustalla.

Sugitonin lahti lehvien läpi.

Sugitonin lahti lehvien läpi.

Sormioun lahti.

Sormioun lahti.

Jotain saariakin näytti Sormioun lahden takana sijaitsevan.

Jotain saariakin näytti Sormioun lahden takana sijaitsevan.

Näkymä Marseilleen Sormioun päässä olevalta kukkulalta.

Näkymä Marseilleen Sormioun päässä olevalta kukkulalta.

Advertisements

9 comments on “Calanquesin kansallispuisto Ranskan Marseillessa

  1. jerevii
    25.7.2013

    upean näköinen tuo Sugitonin ranta, oliko muuten lämmintä vettä?

    • Oli upean näköinen ranta, mutta vesi oli tosi kylmää. En ymmärrä, miten monet näyttivät viihtyvän vedessä pitkään. Uivat kallioille, kiipesivät, hyppäsivät ja taas uivat.

  2. Päivitysilmoitus: Marseillen toreja, ruokia ja näkymiä | reissausta ja ruokaa

  3. Aurore
    2.9.2013

    Calanquesit ovat niin kauniita. Juuri noilla en ole käynyt, muutamalla muulla kylläkin. Niistä opasteista, Ranskassa reitit on usein merkitty värikoodein, ehkä tuollakin olisi voinut seurata sellaisia maastomerkkejä?

    • Kun poikkesin Sugitonille menevältä leveämmältä polulta, löytyi pikkupolkujen varrelta juuri noita värikoodeja. Eli jostain (ehkä netistä?) saisi polkukartan, jonka avulla voi tietää minkä väristä polkua seurata. Turisti-infossa ainakaan minulle ei sellaista yritetty myydä. Mutta kävelemilläni pääpoluilla ei väriläiskiä ollut eikä esimerkiksi Sormioulle mennessä yhtään mitään kylttejäkään. Mutta niissä ei ollut kyse kovin pitkistä matkoista eikä metsästä.

  4. Päivitysilmoitus: Matkalle Wienistä Lissaboniin | reissausta ja ruokaa

  5. Päivitysilmoitus: Marseillessa vahingossa jalkapallokisojen aikaan | reissausta ja ruokaa

  6. Päivitysilmoitus: Cassisin rantakaupunki Provencessa | reissausta ja ruokaa

  7. Päivitysilmoitus: Calanquesin kapeat lahdet Provencessa | reissausta ja ruokaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: