reissausta ja ruokaa

Matkakohdetietoa, reppureissuelämää ja vegaaniruokaa. Irtiottaja Thaimaassa. Eläinsuojelutyötä.

Vesuviuksella pääsee patikoimaan vain pätkän

Vesuvius Pompein raunioiden laidalla kasvavalta viinitarhalta kuvattuna.

Vesuvius Pompein raunioiden laidalla kasvavalta viinitarhalta kuvattuna.

Jos minun olisi pitänyt päättää, olisinko mennyt Vesuviukselle vai Napoliin, olisin varmaan valinnut Vesuviuksen. Tulivuoret kiinnostavat. Mutta matka sinne oli vähän pettymys. Olin kuvitellut pääsevämme kävelemään laavakivien välissä mutkittelevaa polkua Vesuviuksen rinteillä. Mutta se ei ole siellä meininkinä. En oikein löytänyt mitään tietoa patikoinnista Vesuviuksella, ja tämän kirjoituksen mukaan kaikki alempaa vuorelta lähtevät polut olisi suljettu. Tosikävelijät olisivat tietysti vain hankkiutuneet vuoren juurelle ja lähteneet taivaltamaan kohti huippua.

Vesuviukselle johtava autotie päättyy parkkialueeseen. Tuolla laaksossa olisi voinut olla ihan kiva kävellä, jos siellä on polkuja.

Vesuviukselle johtava autotie päättyy parkkialueeseen. Tuolla laaksossa olisi voinut olla ihan kiva kävellä, jos siellä on polkuja. Takana näkyy kukkulat, jotka ovat nykyistä Vesuviuksen kraatteria vanhempaa kiveä.

En tiedä, olisivatko mahdolliset Vesuviuksen rinteiden polut erityisiä, mutta bussin ikkunasta katsoen ainakin korkeammalla näytti ihan mielenkiintoiselta pusikolta. Ja toinen puoli (ei tien ja rannan puoli) vuoresta taitaa olla enemmän laavakivistä ja karumpaa, mutta eksoottisuudessaan ehkä sitäkin mielenkiintoisempaa.

Meininki Vesuviuksen matkailulla on mennä bussikyydillä tai omalla autolla ylös yli 900 metriin mutkittelevaa tietä pitkin. Siellä on parkkipaikka ja rihkama- ja ruokakojuja, ja siellä voi maksaa 10 euron pääsymaksun tulivuoren kraatterin reunalle. Kävelyä kraatterin reunalle ei voi kutsua patikoinniksi, sinne mentiin hiekkaista ja soraista kävelyväylää pitkin. Ylös kesti ehkä 15 minuuttia kavuta.

Vesuviuksen kraateria reunustava polku päättyi takana näkyvään kojuun.

Vesuviuksen kraatteria reunustava polku päättyi takana näkyvään kojuun.

Ylhäällä saa kävellä vain puolet kraatterin reunasta. Siellä on aidattu polku, josta voi kurkkia kraatteriin. Korkeampi reunus on suljettu. Polku päättyy rihkamakojuun. Tai sieltä pystyi näkemään, miten sieltä lähtisi polku alas, mutta sinne ei saanut mennä, kuten ei myöskään jatkaa kraatterin reunan ympäri kävelyä.

Kraatterin seinämää.

Kraatterin seinämää.

Kraatteri näytti lähinnä vuoren nyppylällä sijaitsevalta hiekkamontulta, mutta minä ainakin onnistuin tunnelmoimaan olevani nyt tulivuorella. Parista paikkaa montun reunaa tuprusi savua ja niistä tuli myös häivähdyksiä rikin hajua.

Joskus kraatterilla on kai kova tuuli ja sumu, mutta nyt sieltä näki merelle ja Napoliin asti helposti. Siellä ei ollut heinäkuussa kylmä, eikä takkia tarvinnut. Hellevaatteissa tarkenin ja olin ihan tyytyväinen, ettei tarvinnut kävellä sinnekin (kuten kaikkialle muualle) auringon porottaessa.

Turistibussi Vesuviukselle.

Turistibussi Vesuviukselle.

Valitsimme Vesuviukselle mennessä aivan Pompei Scavi -rautatieaseman viereiseltä Zeus Campingiltä lähtevän kyydin. Pompei Scavi -asema on yksi Napolista kulkevan Circum Vesuviana -lähijunan pysäkeistä. Ensin meinasimme ottaa lähempää omaa leirintäaluettamme, Spartacus Campingiä, lähtevän bussin. Se olisi ollut tavallisen reittibussin oloinen bussi, mutta hinta osoittautui olevan 10 euroa per suunta. Hyppäsimme kyydistä mennäksemme turistisempaan, mutta halvempaan bussiin, jolla menopaluu maksoi 12 euroa.

Kyydissä oli myös opas, joka melko kiusallisesti yritti hauskuuttaa meitä, ikään kuin se olisi ollut tarpeen. Matka ylös Vesuviuksen parkkipaikalle kesti noin 45 minuuttia ja saimme 1,5 tuntia aikaa käydä ylhäällä ja tulla takaisin. Se riitti meille, mutta hitaammilla kävelijöillä taisi tulla hoppu. Ja heitä sitten odotettiin bussissa istuen.

Röpelöistä laavakiveä.

Röpelöistä laavakiveä.

Kustannuksia:

  • Bussikyyti Pompeista Vesuviuksen ylimmälle parkkipaikalle edestakaisin 12 euroa/hlö
  • Pääsymaksu kraaterille 10 e/hlö

Vesuviuksen lähiseudulla on muutakin tulivuoritoimintaa: Tulivyörihöyryt Solfatarassa Napolista lähteen >>

Reissun muut jutut >>

Muut juttuni tulivuorista ja vulkaanisista maisemista:
Alas Fujivuoren rinnettä >>
Tongariro Crossing on suosituin päiväreitti Uudessa-Seelannissa >>

Vesuviukselle menemisestä Goeuropen juttu >>

Kraaterin pohja oli reunoilta vierineiden kivien ja hiekan peitossa.

Kraatterin pohja oli reunoilta vierineiden kivien ja hiekan peitossa.

Vesuviuksen kraaterista tuprusi hieman savua parista kohdasta.

Vesuviuksen kraatterista tuprusi hieman savua parista kohdasta.

Kraaterin sisäseinämää.

Kraatterin sisäseinämää.

Näkymä alas Vesuviukselta merelle päin.

Näkymä alas Vesuviukselta merelle päin.

Vesuvius Napolin satamasta katsottuna.

Vesuvius Napolin satamasta katsottuna.

Vesuvius illalla.

Vesuvius illalla.

Advertisements

3 comments on “Vesuviuksella pääsee patikoimaan vain pätkän

  1. Päivitysilmoitus: Tongariro Crossing on suosituin päiväreitti Uudessa-Seelannissa | reissausta ja ruokaa

  2. Päivitysilmoitus: Turistibusseilla kulkeminen ulkomailla | reissausta ja ruokaa

  3. Päivitysilmoitus: Missä matkailin vuonna 2013? | reissausta ja ruokaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: