reissausta ja ruokaa

Matkakohdetietoa, reppureissuelämää ja vegaaniruokaa. Irtiottaja Thaimaassa. Eläinsuojelutyötä.

Sorrentossa on rantalaitureita ja jyrkkiä maisemia

Sorrenton ranta.

Sorrenton ranta.

Sorrento sijaitsee Italiassa Pompejista lounaaseen puolen tunnin lähijunamatkan päässä, joten Pompejista voi hyvin tutustua myös Sorrentoon. Kävimme ensin Sorrentossa vain päiväseltään. Se oli ihan kiva kaupunki rannalla, isompi kuin Pompeji ja leirintäalue oli hieno, joten halusin siirtyä sinne neljäksi yöksi. Olin jo kyllästynyt Pompejiin ja sen leirintäalueeseen viikon siellä majailtuamme.

Kuja Sorrentossa matkalla rannan eteläpäästä keskustaan.

Kuja Sorrentossa matkalla rannan eteläpäästä keskustaan.

Sorrento oli ainakin heinäkuussa selkeästi turistinen paikka. Etenkin jenkkiaksentti raikasi ja ensimmäisen kerran pariin viikkoon piti alkaa varomaan mitä suomalaisia sanoja suustaan päästi. En hehkuta Sorrenton kaupunkia ihanaksi, vaan ennemminkin se oli ihan kiva. Siellä oli vanha kaupunki kapeine kujineen, mutta niiden kaupat olivat melkolailla turisteille suunnattuja.

Sorrenton ranta on omanlaisensa. Kaupungin tasolta rannalle on jyrkkä pudotus, joten sinne laskeudutaan rappuja pitkin tai hissillä. Siellä ei ole kunnon hiekkarantaa, joten turistimassat on saatu mahtumaan laitureille. Rannalle on rakennettu leveitä T-kirjaimen muotoisia aallonmurtajamaisia laitureita kivistä ja puusta. Niille on pääsymaksut, mutta löytyi rannalta ilmaisiakin hiekkarannanpätkiä. Me kävimme vain uittamassa jalkojamme. Tuommoisilla täysillä hiekkarannoilla itsensä grillaaminen ei nyt huvittanut ainakaan tällä kertaa.

Leirintäalue Sorrenton eteläpäässä

Albero D´Oro -leirintäalueen uima-allas sijaitsi komeasti korkealla.

Nube D´Argento -leirintäalueen uima-allas sijaitsi komeasti korkealla.

Leirintäalueemme Nube D´Argento sijaitsi rinteellä monessa tasossa. Sieltä olisi ollut kunnon näkymät merelle, ellei puita olisi kasvanut edessä. Mutta oli se silti maisemallinen paikka. Siellä oli kunnon uima-allaskin aurinkotuoleineen.

Leirintäalue oli Sorrenton eteläisimmässä päässä, jonka jälkeen kohosi iso, korkea niemi, jonka toisella puolella on Amalfin rannikko. Tässä Sorrenton eteläpäässä on oma rannanpoukamansa, jossa on erilainen tunnelma kuin keskustan rannoilla. Paikkaa markkinoidaan kalastajakylänä, mutta se lienee hieman liioiteltua. Mukava rantakaistale ravintoloineen se silti on. Leirintäalueelta laskeutuu sinne ihan omat rappusensa.

Telttanaapurit helkutista

Telttamme Sorrentossa.

Telttamme Sorrentossa. Luovuimme päällimmäisen telttakerroksen pitämisestä helteessä, kun parin viikkoon ei ollut satanut.

Olisin viihtynyt leirintäalueellamme superhyvin paria seikkaa lukuunottamatta. Kolmeksi viimeiseksi yöksi viereemme majoittui kolmen italialaisnuoren seurue, joka levittäytyi kunnolla ja kälätti kovaäänisesti neljään asti aamulla. Nämä olivat kunnolla aivotonta sakkia, joita ei kiinnostanut yhtään ottaa muita leiriytyjiä huomioon. Kun siirsimme telttamme toiseksi yöksi heistä kauemmaksi, ei heillä varmaan käynyt hetkeäkään mielessä pohtia mikäkö voisi olla siirtymisemme syynä. Olivat vain tyytyväisiä, kun saivat ripustaa riippumattonsa siihen missä me olimme olleet, ja siten meidän kannaltamme ikävästi hivuttivat leirinsä taas lähemmäksi meitä.

Italiasta löysimme litrahinnaltaan alle euron maksavaa punaviiniä.

Italiasta löysimme litrahinnaltaan alle euron maksavaa punaviiniä.

Seuraavaksi yöksi väliimme tuli kolmas teltta. Säälin henkilöä ja mietin olisiko pitänyt varoittaa älämölönaapureista. Mutta tuona viimeisenä yönämme myöhään nukkumaan mennessämme kuulimme naapuriteltasta todella kummia ääniä. Pysyimme hereillä ihmetellen, voiko joku unissaan huutaa tuollalailla. Kun teltasta alkoi kuulua oh god -voihketta, muuttui homma vielä oudommaksi. Naapurin tuskailu päättyi teltan aukolle heitettyyn jättimäiseen ryyniin. Taisi kyse olla vain halvan viinin yliannostuksesta. Episodi katkaisi viereisen italialaisseurueen pulinan hetkeksi, mutta sitten se taas jatkui.

Sorrenton etelärannan kissat eivät toivon mukaan välittäneet ilotulitteiden metelistä. Kissoilla oli ruokintapaikka, johon ne kokoontuivat. Kerran näimme miehen ajavan autolla paikalle niitä ruokkimaan.

Sorrenton etelärannan kissat eivät toivon mukaan välittäneet ilotulitteiden metelistä. Kissoilla oli ruokintapaikka, johon ne kokoontuivat. Kerran näimme miehen ajavan autolla paikalle niitä ruokkimaan.

Pahoinvoiva telttanaapurimme ei tietenkään ollut italialainen, koska eiväthän italialaiset tuohon tilaan itseään juo. Ennakkokäsitykseni kohtuullisesti juovista italialaisista vaikutti oikealta, kuten myös käsitys italialaisten äänekkyydestä.

Kovaäänisyys ei Sorrentossa rajoittunut suunkäyttöön. Leirintäalueemme alapuolisella rannalla paukutettiin aamuin illoin, ihan random aikoina, sellaisia ilotulitteita joiden yhtäkkiä pamahtaessa hypähtäen säikähti ja korvissa tärähti. Ne eivät olleet mitään värikkäitä tulitteita, vaan pääasia taisi olla kova ääni. Paukkuaran koiran kanssa leirintäalueelle olisi ollut mahdoton jäädä. Lähtöpäivänämme  alkoi Sant´Annan pyhimyksen kunniaksi festarit ja sehän oli oiva syy alkaa paukuttelemaan jo monta päivää aiemmin.

Hankala lipunostorumba

Sorrenton pääkatu oli todellinen kokoontumispaikka iltaisin. Nettikahviloita ei ollut junalippujen tulostamista varten.

Sorrenton pääkatu oli todellinen kokoontumispaikka iltaisin. Nettikahviloita ei ollut junalippujen tulostamista varten.

Sorrentoon kulkee vain Circum Vesuviana -lähijunat. Asemalla ei ollut Trenitalian lipunmyyntiä ja tämä osoittautui hankalaksi asiaksi. Valitsimme Bariin tietyn junayhteyden, jossa osa matkasta piti kulkea bussilla samaan tapaan kuin Suomessakin on juna-bussi-yhteyksiä. Ensimmäinen lippujenostoyritys netissä ei onnistunut, koska kortillani ei ollut tarpeeksi luottovaraa. Tämän tapahtui Amalfissa käydessämme, kun olime bonganneet tulostimella ja tietokoneella varustetun liikkeen. Sorrentolaisessa matkatoimistossa virkailija ei löytänyt haluamaamme yhteyttä järjestelmästä. Lopulta rahaa luotolle siirrettyäni sain ostettua liput netissä. Tätä ennen olimme syynänneet netissä ehtoja ja tulkinneet, ettei lippuja tarvitse tulostaa, vaan konduktöörillä olisi lista matkustajista. Napolin rautatieasemalla saimme eri ohjeet ja piti lähteä etsimään nettikahvilaa aseman seudulta saadaksemme lippumme lopulta tulostettua. Onneksi paikka löytyi ja ehdin käydä syömässä vielä reissun viimeisen pitsankin Da Michelessä ennen junan lähtöä.

Lue muut Italia-jutut >>

Sorrentosta löytyi kasvisravintola Mondo Bio Cafe, jossa tilasin perunagnoccheja. Se sijaitsi aika keskustassa ja sen yhteydessä oli ekopuoti monenmoisine kasvisruokineen.

Sorrentosta löytyi kasvisravintola Mondo Bio Cafe, jossa tilasin perunagnoccheja. Se sijaitsi aika keskustassa ja sen yhteydessä oli ekopuoti monenmoisine kasvisruokineen.

Sorrenton keskustan rannalle pääsi rotkossa kulkevaa tietä pitkin. Tämä näkymä on Sorrenton pääkadulta.

Sorrenton keskustan rannalle pääsi rotkossa kulkevaa tietä pitkin. Tämä näkymä on Sorrenton pääkadulta.

Sorrentoon satamarantaa.

Sorrentoon satamarantaa.

Kioski Sorrenton satamassa.

Kioski Sorrenton satamassa.

Sorrentosta kulkee lauttoja ainakin Napoliin, Caprille ja Amalfin rannikolle.

Sorrentosta kulkee lauttoja ainakin Napoliin, Caprille ja Amalfin rannikolle.

Sorrenton laitureita ja etelässä rannan päättävä niemi.

Sorrenton laitureita ja etelässä rannan päättävä niemi.

Sorrento alkoi pohjoisessa kuvassa näkyvästä niemestä ja päättyi samanlaiseen niemeen etelässä.

Sorrento alkoi pohjoisessa kuvassa näkyvästä niemestä ja päättyi samanlaiseen niemeen etelässä.

Sorrenton jylhä ranta mereltä katsottuna.

Sorrenton jylhä ranta mereltä katsottuna.

Amalfin suuntaan menevän autotien ja leirintäalueelle menevän tien välissä oli tosi kapea talo.

Amalfin suuntaan menevän autotien ja leirintäalueelle menevän tien välissä oli kapea talo.

Uima-altaat ovat toisinaan tosi kauniita.

Uima-altaat ovat toisinaan aika kauniita.

Raput mereen leirintäalueemme alapuolella olevalla rannalla.

Raput mereen leirintäalueemme alapuolella olevalla rannalla.

Leirintäalueemme alapuolella sijaitsi pieni ranta, jota erotti pieni niemeke keskustan rannoista. Keskustassa rantakaistale on kapea ja loppuu äkkijyrkkään kallioon, mutta tuolla rannalle mahtui talojakin ennenkuin mäki lähti nousemaan.

Leirintäalueemme alapuolella sijaitsi pieni ranta, jota erotti pieni niemeke keskustan rannoista. Keskustassa rantakaistale on kapea ja loppuu äkkijyrkkään kallioon, mutta tuolla rannalle mahtui talojakin ennenkuin mäki lähti nousemaan.

Sorrenton pieni eteläranta illalla.

Sorrenton pieni eteläranta illalla.

Sorrenton keskustassa on ihmeellinen kanjoni. Se vajoaa tien vierestä keskellä kaikkea ihan yhtäkkiä syvälle.

Sorrenton keskustassa on ihmeellinen kanjoni. Se vajoaa tien vierestä keskellä kaikkea ihan yhtäkkiä syvälle.

Sorrenton keskustan kanjoni oli rehevä ja sieltä huokui kostea ja viileämpi ilma.

Sorrenton keskustan kanjoni oli rehevä ja sieltä huokui kostea ja viileämpi ilma.

Mainokset

3 comments on “Sorrentossa on rantalaitureita ja jyrkkiä maisemia

  1. Päivitysilmoitus: Italia aina vain upeampana: Amalfin rannikko | reissausta ja ruokaa

  2. Päivitysilmoitus: Ranta, vanhakaupunki ja lento Suomeen – Bari Euroopan turneen päätöksenä | reissausta ja ruokaa

  3. Päivitysilmoitus: Missä matkailin vuonna 2013? | reissausta ja ruokaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: