reissausta ja ruokaa

Matkakohdetietoa, reppureissuelämää ja vegaaniruokaa. Irtiottaja Thaimaassa. Eläinsuojelutyötä.

Nämä asiat ärsyttävät Thaimaassa

Ruuhkaa Bangkokissa. Thaimaassa moottoriajoneuvot saattavat ennemmin yrittää liukkaasti kiertää sinut katua ylittäessäsi kuin että ne pysähtyisivät.

Ruuhkaa Bangkokissa. Thaimaassa moottoriajoneuvot saattavat pysähtymisen sijaan ennemmin yrittää liukkaasti kiertää kadunylittäjät.

Kirjoitin aiemmin kulttuurishokin neljästä vaiheesta. Mietin milloin ärsyyntymisvaiheeni alkaa. Olen käynyt Thaimaassa monta kertaa, joten alkaisiko ärsyyntyminen sen takia nopeasti vai vasta myöhemmin? Kolmen viikon Thaimaassa matkustelun jälkeen minua alkoi välillä risoa paljon jotkut asiat. Onneksi fiilikseni siitä lievenivät varsinkin kun sain matkaseuraa, jonka kanssa lyödä huumoriksi negatiiviset ajatukset. Nyt tulee vitsailtua tai tuhahdeltua jatkuvasti toistuville hölmöille ilmiöille. Ihmiset ovat aika järjettömiä otuksia eivätkä thaimaalaiset ole siinä suhteessa suomalaisia parempia tai huonompia.

Nämä eivät missään nimessä ole huono-onnisimpia koiria Thaimaassa, koska niistä pidetään jossain määrin huolta. Silti on järjenvastaista sitoa koirat kadunvarteen lyhyeen naruun. Ehkä ne viettävät kaikki päivänsä tässä "vahtimassa".

Nämä eivät missään nimessä ole huono-onnisimpia koiria Thaimaassa, koska niistä pidetään jossain määrin huolta. Silti on järjenvastaista sitoa koirat kadunvarteen lyhyeen naruun. Ehkä ne viettävät kaikki päivänsä tässä ”vahtimassa”.

Ensimmäiseksi minua alkoi järkyttää koirien huono kohtelu. Sitä en missään olosuhteissa maasta tai kulttuurista riippumatta hyväksy ja siitä en löydä minkäänlaisia koomisia puolia. Köyhyys, kouluttamattomuus ynnä muut selitykset eivät anna syytä julmuudelle. Thaimaan häkkikanalat ynnä muut kidutuskammiot ovat piilossa kuten Suomessakin, joten siksi ne eivät aiheuta samanlaista välitöntä mielipahaa.

Skootterit ja muu liikenne

Osuva sarjakuva, joka oli joko The Nation- tai Bangkok Post -lehdessä.

Osuva sarjakuva, joka oli joko The Nation- tai Bangkok Post -lehdessä.

Minua ärsyttää Thaimaan skootterikulttuuri. Thaimaalaiset eivät liiku paikasta toiseen kävellen, mikä harmittaa minunlaistani joka paikkaan tallustajaa. Skootterit ovat liian käteviä kuin että ennemmin kävelisi muutaman korttelin välin. Ja onhan ajaminen varmaan hauskaa puuhaa.

Ei ole mikään ihme, jos käveleminen tuntuu niin vaivalloiselta, koska se tapahtuu thaimaalaisilta niin hitaasti. Reissuni parilla ensimmäisellä viikolla yritin asennoitua siten, ettei minullakaan ole yhtään mikään kiire minnekään. Yritän edelleenkin antautua kohtalooni ja madella ihmisten takana, sillä ohittaminen on ehkä epäkohteliasta. Ainakin porukka katsoo minua ihan ihmeissään, jos ohitan heidät jalkakäytävällä, ”mitä tapahtuu?”. Tottakai porukka kulkee skootterilla, kun kävelemisestä ei oikein tule mitään. Harmi ettei polkupyörä ole täällä vaihtoehto, harvoin näkee ketään pyörän selässä.

Minua harmittaa, että monet turistitkin ryhtyvät Thaimaassa mopoilijoiksi, vaikka kotimaassaan kävelisivät samat välimatkat tai käyttäisivät julkisia kulkuneuvoja. Turisteja mopojen selässä joutuu varomaan vielä enemmän kuin thaimaalaisia. (Lue lisää: Turistit köröttävät mopoilla Aasiassa >>)

Linja-autot ovat Thaimaassa halpoja eivätkä matkakustannukset olleetkaan kuin alle kahdeksan prosenttia kuluistani Thaimaan päässä.

Linja-autot ovat turvallisempia kuin pikkubussit, joiden kuskit ovat maineeltaan kaahaajia. Mutta etenkin turistibussien (muualta kuin linja-autoasemilta liikennöivien) suhteen on myös riski, että kuski käyttää piristäviä huumeita jaksaakseen ajaa.

Liikenne muutenkin rasittaa. Tien ylitykset kyllä onnistuvat minulta, mutta kuten Suomessakin, minua pöyristyttää jos auto tai mopo ei meinaa päästää kävelijää kulkemaan ensin. Thaimaalaisten muutoin ihanan huoleton käytös ja onneen nojautuminen tuntuvat kärjistyvän liikenteessä.

Eräällä pikkubussimatkallani kuskin käytös muuttui pian yhden pysähdyksen jälkeen ja arvelimme kuskin ottaneen yabaa. Se on piristävä huume, jonka käyttö on Thaimaassa ongelma etenkin liikenteessä. Kuski alkoi kaahaamaan, kälättämään kovaäänisesti, huitomaan, vilkuilemaan taakseen ja muutenkin käyttäytymään rauhattomasti. Samalla matkalla näimme tien vieressä kuolleen ihmisen lakanan alla verilammikossa. Kahden kuukauden aikana lisäksi näin yhden kaatuneen rekan, yhden henkilöauton ja ties mitä on jäänyt näkemättä silloin kun olen nukkunut busseissa.

Turha muovijäte

Jopa takeway-muovimukeille on omanlaisensa kantopussi, jotta sitä voi roikotella.

Jopa take way-muovimukeille on omanlaisensa kantopussi, jotta sitä voi roikotella kädessä tai mopossa.

Muovipussit risovat. Eli kun Seven Elevenistä ostaa vaikkapa vesipullon, yritetään se laittaa muovipussiin. Kun ostat kadulla valmiiksi pilkottuja hedelmiä muovitaskussa, yritetään sekin laittaa vielä toiseen muovipussiin.

Näille pitää vain sanoa ei. Ihan sama miten thaimaalaiset toimivat, mutta tuohon hommaan ei kannata itse mennä mukaan. Voi sanoa ”no bag” tai thaiksi ”mai au thung”, se toimii. Isompia ostoksia varten tulee kuljettaa mukanaan omaa kassia tai edellisellä ostosreissulla saatua pussia.

Yksi syy pussittamiseen lienee se, että pussien kahvoista ostokset saa roikkumaan skootterin kyytiin. Jääkaappikylmien tuotteiden pinnat myös kondensoituvat elikkä alkavat ”hikoilemaan”, jolloin reppuni vähän kostuu kun laitan sinne kylmän juuri ostetun vesipullon. Multa siltikään en halua muovipussia.

Ravintoloissa juoman mukana tulee aina pilli. Sen laittaminen on automaatio. Olen vain pari ravintolaa nähnyt, joissa on ilmoitettu että he välttävät pillejä, joten sen saa vain erikseen pyydettäessä. Kunpa kaikkialla olisi tämä sama käytäntö.

Thaimaalaiset näyttävät muutenkin harrastavan pillejä. Jos he hakevat ravintolassa vettä peltimukiin, pitää siihenkin lisätä pilli. Henkientalojen edessä oleviin pulloihinhan laitetaan pilli, jotta henget eivät jäisi pullon vangeiksi. Pelkäävätköhän he sitä että itsellekin kävisi niin? Vai onko pilli arjen luksusta?

Vähän sinnepäin rakentaminen

Vastarakennetun talon uusi kylpyhuone, jossa vedet jää suihkun lattialle.

Vastarakennetun talon uusi kylpyhuone, jossa vedet jää suihkun lattialle.

Huono rakentaminen ärsyttää. Mielestäni samalla vaivalla voi rakentaa kylpyhuoneen lattian siten, että suihkuvedet valuisivat viemäriaukkoon vastapäisen nurkan sijaan. Joka toisessa majapaikassamme kylpyhuoneessa vaikuttaa olevan tämä vika. Vedet jäävät lattialle lillumaan. Jännä että rakennusten annetaan tuolla lailla hiljalleen homehtua. Ehkä homehtuminen laitetaan vihaisten henkien piikkiin, henkien taloon ei ole laitettu tarpeeksi montaa pulloa punaista limonadia.

Hieman majapaikoissani olen ihmetellyt, että olisiko se suuri vaiva kerätä bungalowien alta rakennusjätteet pois yhteen paikkaan piiloon. Mutta toisaalta olen tyytyväinen, jos saan jatkossakin halpoja huoneita siksi, ettei niitä ehditä remontoida ja viimeistellä tyylikkäämpään kuntoon. Roikkuvia sähköjohtorykelmiä en enää edes huomaa.

Huijaukset, tinkiminen ja asiakaspalvelu

Turistina köyhemmissä maissa ei ikinä pääse siitä rasituksesta, että tuleekohan huijatuksi. Hankalat väännöt taksien ja tuktukien kanssa olen välttänyt olemalla käyttämättä niitä. Kävelen, käytän songthaewia tai muita julkisia kulkuneuvoja.

Joskus hedelmäkojuissa näkyy hinta, joten valmiiksi pilkotut hedelmät lienee farangeille samanhintaisia kuin paikallisillekin. Punnittavista tuotteista en ole niin varma.

Joskus hedelmäkojuissa näkyy hinta, joten valmiiksi pilkotut hedelmät lienee farangeille samanhintaisia kuin paikallisillekin. Punnittavista tuotteista en ole niin varma.

Kun en osta mitään rääsyjä ja tavaroita, niin ihanasti vältyn kokonaan tinkimiseltä ja hintojen kyselyltä. Sen sijaan aina hedelmiä katukojuista ostaessa arveluttaa maksanko niistä farang-hintoja.

Palveluammateissa kohtaamani thaimaalaiset eivät vaikuta sen hymyilevämmiltä tai ystävällisemmiltä kuin muutkaan ihmiset muissa maissa. Myös hämmästyttävän hymytöntä ja jopa tylyä palvelua voi saada, mutta useimmiten normaalin ystävällistä ja mukavaa. Thaimaassa on välillä positiivisella tavalla hyvin vekkulin hauskaa käytöstä. Mutta vastapainoksi on sellaista palvelua, jota Suomessa saisi korkeintaan kaurismäkeläisessä lähiökapakassa, jossa kaikkiin uusin ihmisiin suhtauduttaisiin epäilevästi. Mutta yleisesti sanoisin Thaimaan asiakaspalvelun olevan mukavaa.

Kävelin Pattaya floating marketin ohi, joka oli opaskirjan mukaan ilmainen. Mutta nyt se oli muuttunut turisteille 200 bahtin hintaiseksi.  Alue on keinotekoinen ja sisältää kauppoja ja ruokakojuja. Hassua että pitäisi maksaa voidakseen asioida puodeissa ja ruokatiskeillä.

Kävelin Pattaya floating marketin ohi, joka oli opaskirjan mukaan ilmainen. Mutta nyt se oli muuttunut turisteille 200 bahtin hintaiseksi. Alue on keinotekoinen ja sisältää kauppoja ja ruokakojuja. Hassua että pitäisi maksaa voidakseen asioida puodeissa ja ruokatiskeillä.

Joskus työntekijät, etenkin kioskien ja respojen nuoret tytöt vaikuttavat todella väsyneiltä. Heillä varmaan on pitkät työpäivät eivätkä ehdi nukkumaan kunnolla. Väsymys voi olla myös siten henkistä, etteivät he ihan tiedä miten meidän turistien kanssa pitäisi olla. Jännitys tai säikkyminen voi ehkä näkyä vakavuutena.

Huijatuksi tulemisen pelko ja tyly asiakaspalvelu eivät siis ole aiheuttaneet minulle suurta päänvaivaa nyt Thaimaassa. Sen sijaan rasittavaa voi olla se, ettemme joskus ollenkaan ymmärrä toisiamme jonkun asiointikumppanin kanssa. On ollut tilanteita, joissa olen ollut aivan ymmälläni siitä miten toinen osapuoli käsitti asiani aivan oudosti. Arvelen syiden olevan usein näitä:

  • henkilöllä on ennestään kokemusta turistien haluavan jotain tiettyä ja olettaa minunkin haluavan samaa
  • henkilö ei ymmärtänyt mitä sanoin ja saattoi käsittää asian aivan päinvastoin tai poimi vain jotkut sanomani sanat
  • henkilö joutuisi vastaamaan minulle ”ei”, ”ei ole” tms. eikä halua vastata kieltävästi ja sen sijaan alkaa puhua puuta heinää
  • henkilö ei vain tiedä miten hänen kuuluisi toimia tai miten hänen on sallittua toimia ja alkaa touhuamaan omituisia

Mutta hymyä vaan naamaan! Sitä isompi hymy mitä oudommin tai huonosti toinen käyttäytyy ja kaikille jää parempi mieli eikä kukaan menetä kasvojaan. Kun hommat menevät oudoksi, olen vain hymyillyt, kiittänyt ja liuennut paikalta. Jos asia on tärkeä, voi yrittää tulla uudestaan ja toivoa että silloin on toinen henkilö paikalla. Jos ei, pitää asia vain esittää jollain aivan toisella tavalla.

Lue juttuja eri kulttuureista >>

Kulttuurishokin vaiheet >>

13 comments on “Nämä asiat ärsyttävät Thaimaassa

  1. Anne
    23.2.2014

    Mielenkiintoinen juttu! Noi muovipussit ärsyttää muakin ihan hirveästi ja vielä ne sellaiset mini-muovipussit, joita ei edes pysty käyttämään mihinkään muuhun uudestaan (sellaiset just ja just 10cm x 10cm kokoiset)! Ostat yhen purkkapaketin 7elevenistä ja ne on laittamassa sitäkin pussiin. Ja pilliä kanssa tungetaan joka juomaostoksen kanssa mukaan. Arrghh!!

    Heh, tuota mopoiluakaan mä en aina oikein ymmärrä, ainakaan turistien osalta. Kun vietettiin pari talvea sitten se 2kk Koh Taolla, vuokrattiin kämppä joka oli vähän pidemmällä rannasta, ravintoloista yms. Ajateltiin sitten fiksuna, että oltais vuokrattu tai peräti ostettu fillarit liikkumista varten. No mitä vielä. Fillarin päivävuokra oli melkein tuplat mopoon verrattuna! Tietysti Tao on aika pieni ja palvelut (ainakin vielä silloin 2v sitten) olivat vähän rajoittuneita, joten fillareita vuokraavia firmoja ei tainnut olla kuin tyyliin yksi ja niiden pyörät oli kaikki jotain hienoja maastopyöriä. Mopoja sai sitten kyllä vuokrattua joka kulmalta. Ja kaikki ajoivat mopoilla – jopa sen 20m matkan sukelluskoululta 7elevenille..

    Itse en osaa ajaa skootteria, enkä oikein uskalla kunnolla kokeillakkaan, joten kävelen sitten aina joka paikkaan. Tuolla Taolla kun ei mitään ”julkisia” ollut, liikkumisvaihtoehdot olivat joku ylikallis lavataksi tai sitten oma mopo, niin tulipahan sitten käveltyä. Paikalliset tutut ihmettelivät, kuinka mä aina kävelin joka paikkaan. No, kun ei osaa eikä halua ajaa skootteria eikä fillariakaan ole saatavilla, niin vaihtoehdot alkaa jäädä aika vähiin..😀 Sitäpaitsi kävely on mukavaa!

    • Jeps, tänään just Koh Taon Mae Haadin Seven Elevenissä pyörittelin silmiäni, kun monenlaista + juomaa ostaneen muovipussiin viskattiin pilli mukaan. Että voi sitten ryystää pillillä sitten kun ostojuomansa jossain juo.

      Yhdet suomalaiset ostivat Surat Thanista 8.000 bahtilla fillarit, sieltä voisi siis ostaa. Hintaa siis toki lähemmäs kaksi sataa euroa.

      En ole vielä Koh Taolla polkupyörää kaivannut, kun jalat ovat vieneet tarpeellisiin ja vähemmän tarpeellisiin paikkoihin. En myöskään osaa ajaa mopoa… enkä halua! Siksi majapaikka pitää hankkia sieltä, missä päivittäin liikkuu.

  2. Päivitysilmoitus: Thaimaassa ei kannata äksyillä | reissausta ja ruokaa

  3. Päivitysilmoitus: Selfie-hullua ja pinnallista kulttuuria Thaimaassa | reissausta ja ruokaa

  4. Päivitysilmoitus: Reissausta ja ruokaa -blogi 2 v! | reissausta ja ruokaa

  5. Päivitysilmoitus: Miten vältät huijaukset Thaimaassa | reissausta ja ruokaa

  6. Päivitysilmoitus: Kulttuurishokin vaiheet | reissausta ja ruokaa

  7. Päivitysilmoitus: Mistä pidän thaimaalaisissa | reissausta ja ruokaa

  8. Päivitysilmoitus: Mopoton on Thaimaassa avuton | reissausta ja ruokaa

  9. Päivitysilmoitus: Intialaisten ja thaimaalaisten vertailua | reissausta ja ruokaa

  10. Päivitysilmoitus: Trooppisen saaren harmaa arki | reissausta ja ruokaa

  11. Päivitysilmoitus: Mitä tapoja olen oppinut Thaimaassa | reissausta ja ruokaa

  12. Päivitysilmoitus: Aidatulla omakotialueella asuminen Thaimaassa | reissausta ja ruokaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Follow on Bloglovin
Ruokablogilistan kärjessä<
Lahjoita Lanta Animal Welfaren kodittomien kissojen kissatalon rakentamiseksi: Give Now

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin voit seurata tätä blogia ja saat ilmoituksia uusista julkaisuista sähköpostitse.

%d bloggers like this: