reissausta ja ruokaa

Matkakohdetietoa, reppureissuelämää ja vegaaniruokaa. Irtiottaja Thaimaassa. Eläinsuojelutyötä.

Säästövinkit matkakassaan osa 7 – älä ostele tiliäsi tyhjäksi

Kun ihmisille vakuutellaan kaikenlaisen tavaran hyödyllisyyttä ja mahtavuutta, niin kai siitä syntyy ajatuksia että niitä pitäisi hankkia.

Kun ihmisille vakuutellaan kaikenlaisen tavaran hyödyllisyyttä ja mahtavuutta, niin kai siitä syntyy ajatuksia että niitä pitäisi hankkia.

Matkustelijat kohtaavat aina kysymyksiä siitä, miten onnistuvat rahoittamaan harrastuksensa. Ihmisillä tilanteet vaihtelevat suuresti, on erilaisia palkkatasoja, lapsia, erihintaisia asumuksia. Mutta moni saattaisi kyetä säästämään muuttamalla arjen rahankäyttö- ja kulutustottumuksia. Lyhyesti sanottuna rahaa tuskin jää säästöön, jos kokee pystyvänsä ostamaan jotakin aina siihen asti kunnes tili näyttää tyhjää.

leikatut tuubit

En yleensä ostaa halvinta marketkosmetiikkaa, mutta toki käytän tuotteet aina viimeiseen tippaan asti!

Monilla ihmisillä rahat eivät meinaa riittää oikeasti tarpeellisiin ostoksiin, joten puhun tässä toisenlaisista elämäntilanteista. Minusta näyttäisi että monet ihmiset ajattelevat haluamiensa asioiden olevan myös tarpeellisia sekä ostamisen arvoisia ja että niiden ostamiseen täytyy olla varaa. Silloin ehkä ajatellaan, että rahaa on liian vähän mikäli kaikkeen siihen ei rahaa riitä. Ja sitten se onkin väistämätöntä, ettei rahaa jää säästöön.

Niinkin voi elää, mutta on varmaan hyvä tiedostaa että toisin elämisellä saisi säästettyä jos tahtoisi. Minulle on ihan sama miten toiset ihmiset käyttävät rahaa. Tai no ehkä minua vähän tai paljonkin ärsyttää, että luonnonvaroja käytetään järjettömän tavaramäärän tuottamiseen ja jos korkeisiinkin palkkatuloihin ollaan tyytymättömiä

Olen aina ajatellut, että jos joskus olisi rahan kanssa tiukkaa, minulle ei olisi mikään ongelma syödä joka päivä puuroa. Söisin joka päivä puuroa jonkun aikaa, kunnes tililläni olisi turvallinen määrä puskurirahaa. Tämän sanominen ärsyttää varmaan tosi paljon monia. Minua taas ärsyttää jos kuvitellaan, että kaikkea mitä kaupoissa myydään pitäisi taloudellisesti olla mahdollista hankkia.

Mannapuuro on ihan kätevä ja nopea aamiainen isommalle joukolle.

Jos tilini olisi tyhjä, söisin puuroa kunnes tilini ei pääsisi lähellekään tyhjää.

Jos nyt oikein olen käsittänyt, monilla ihmisillä käteiset ovat oikeasti nollissa joka kuukausi ennen palkkapäivää. Eli ei kerta kaikkiaan ole rahaa millään tilillä. Ja että siinä vaiheessa turvaudutaan luottoon tai lainaamiseen. Ja sitten taas kuukauden päästä sama juttu. Semmoiseen varmaan turtuu ja huomaa ettei puuron syömiselle ole tarvetta kun jotenkin luovii kuukaudesta toiseen. Asioilla on tapana järjestyä tai sitten ei, kun niin moni makselee pikavippien korkeita korkoja ihan tyhjästä.

Tämä ei käsittääkseni ollenkaan koske vain pienituloisia, vaan ihmisten rahankulutus usein asettuu tulojen kanssa yhteen. Vaikka tienaisi kuinka paljon, niin aina ne kaikki menevät kuukauden aikana. Eli jos tilillä on rahaa, se menee joka tapauksessa riippumatta siitä paljonko sitä siellä on. Aina löytyy ostettavaa. Minä hankkisin puskurirahat hetken kärvistelemällä ja sitten antaisin elämän taas normalisoitua.

Tämmöisessä kulutustyylissä varmaankin ajatellaan niin, että mihin tahansa on varaa, mikäli tilillä on sillä hetkellä siihen tarpeeksi rahaa. Kauhistelen tämmöistä tyyliä lumoutuneena, koska se kuulostaa niin huolettomalta. Siinä tosiaankin luotetaan siihen että elämä kantaa, työsuhde jatkuu ja yllättävät rahakriisit ratkaistaan.

Minä yleensä sanon, ettei minulla ole johonkin varaa, mikäli

  • jokin ei sovi peruskulutustyyliini,
  • jos en halua sitä jotain tarpeeksi paljon,
  • mikäli ennemmin säästän rahani johonkin muuhun parempaan tai
  • mikäli jokin kiva kuulostaa mielestäni sittenkin liian kalliilta.

En jotenkin kykene ymmärtämään, miksi ei  ennaltaehkäisevästi kiristäisi nyörejä parin kuukauden ajan, jotta tili ei jatkossa pääsisi nollille. Tai ymmärrän syyksi sen ettei sellaiselle koeta tarvetta. Taitaa olla niin, että monia se raha siellä tilillä polttelee ja sitten ne hätävaraksi tarkoitetut puskurirahat kuitenkin menisivät.

”Kun tavara on olemassa ja hyödyllinen, niin onhan se saatava”

Tässä on joitain esimerkkejä siitä, miten mielestäni ihmiset toimivat. Eli jotenkin se, että jonkinlainen tavara on olemassa ja on hyödyllinen, on mukamas syy ostaa se. Jos tahtoo säästää, pitäisi kuitenkin miettiä pärjääkö ilman. Jotkut esimerkkini voivat vaikuttaa naurettavan pieniltä, mutta kyse onkin tuhlaavasta ajatustavasta, että jos jollekin tavaralle on käyttöä, niin se tulee hankittua. Pienistä ostoksista kertyy isommat summat, kun näitä ostoksia tekee koko ajan. Helposti sumentuu käsitys siitä mikä määrä ostelemista on normaalia, kun perustelee kaiken olevan niin kovin hyödyllistä.

  • harrastan sienestystä. Tottakai sitä varten pitää olla kori ja sieniveitsi (vaikka ihan hyvin voi kerätä muovipussiin ja putsata tavallisella veitsellä ja sormin).
  • minulla on nyt parveke tai takapiha. Tottakai ostan grillin (vaikka on siihenkin asti pärjännyt hyvin ilman).
  • eteiseni pursuaa kenkiä. Tottakai ostan niille eteiseen mahtuvan kätevän kenkälaatikoston (vaikka osan kengistä voisi säilöä jonnekin muualle).
  • haluan kivoja kampauksia. Tottakai omistan sekä hiustenkuivaajan, suoristajan että erilaisia kähertimiä.
  • ostan paljon lippuja netistä. Tottakai kannattaa ostaa tulostin, jotta saa matkaliput ja boarding passit tulostettua kotona ja siinä sivussa kaikenlaista muutakin hyödyllistä (vaikka jotenkin nämäkin hoituvat ilmankin tulostinta).
  • haluan kaikenlaisia ominaisuuksia puhelimeeni. Tottakai ostan uuden puhelimen, kun vanhaan en näitä saa.
  • telkkarini on vanhaa putkimallia. Tottakai ostan vähemmän tilaa vievän litteän telkkarin.
  • yhdeltä lempikirjailijoistani on ilmestynyt uusi kirja. Tottakai käyn ostamassa sen (enkä odota että saisin sen vaikkapa kirjastosta).
  • haluan alkaa harrastamaan lenkkeilyä. Tottakai aloitan ostamalla oikeanlaiset ergonomiset juoksukengät.

Tässä joitain asioita, jotka minustakin olisivat ihan hyödyllisiä, mutta en vain hanki. Näitä riittäisi ihan loputtomiin. Saisin helposti kulutettua rahaa niin paljon, ettei muuta vaihtoehtoa olisi kuin tehdä koko ajan töitä ja jättää matkustelu ja haihattelevat nomadiunelmat.

Kukin laittaa kulutukselle omat rajansa. Pääasia että homma on kontrollissa. Minä käytän rahaa joihinkin asioihin enemmän kuin toiset, mutta joissakin asioissa olen laittanut rajat tiukemmalle. Aina mietin että tarvitsenko, enkä vain haluanko ja onko minulla rahaa.

Lue muut Säästövinkit matkakassaan -jutut >>
mm. Kierrä kaupat kaukaa >>
Asu ahtaasti >>
Älä osta autoa >>
Valitse lapsettomuus >>

Advertisements

2 comments on “Säästövinkit matkakassaan osa 7 – älä ostele tiliäsi tyhjäksi

  1. Päivitysilmoitus: Yhteinen vai erillinen matkakassa? | reissausta ja ruokaa

  2. Päivitysilmoitus: Takaisin urbaaniin elämään Bangkokissa | reissausta ja ruokaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: