reissausta ja ruokaa

Matkakohdetietoa, reppureissuelämää ja vegaaniruokaa. Irtiottaja Thaimaassa. Eläinsuojelutyötä.

Ruokahaaste reissaajille: vastaukseni

Nyytit friteerauksessa.

Nyytit friteerauksessa Bangkokissa.

Matkabloggaajat.fi -sivulla olen nähnyt monien ottaneen vastaan haasteen vastailla ruokaa koskeviin kysymyksiin ja tässä olisi minunkin vastaukseni.

1. Mikä on lempiruokalajisi?

 

Thaimaalainen kookoskeitto tom kha on ehkä maailman paras ruoka.

Thaimaalainen kookoskeitto tom kha Orchidissa, yhdessä Helsingin lempiravintoloistani. Pitkään aikaan en ole Thaimaassa saanut kovin hyvää tom khata.

Huolella tehty thaimaalainen tom kha -keitto, josta en suinkaan ole saanut parhaita versioita Thaimaassa. Nautin myös kunnollisista salaateista, joita harvemmin saan mistään ravintoloista. Vaikea sanoa mikä olisi lempiruokalajini kun mikä vain riippuu siitä onko se tehty hyvin. En voi missään nimessä sanoa että marinara-pitsa olisi lempparini, koska hyvää saa vain Napolin tienoolla. Enkä voi sanoa kasvisburgeri, koska harvemmin sitäkään saa hyvänä. Syömäni kunnolla maustetut seitankebabit ovat kyllä olleet hyviä, mutta kai senkin voisi joku tyriä. Voisin myös sanoa kypsä durian-hedelmä, jos se oikeasti olisi kypsä, pehmeä ja aromikas.

Lue: Durian on hurjan hajuista herkkua >>

Kunpa jostain ravintolasta saisi aina näin hyvää vegaanista pitakebabia ja hodaria.

Kunpa jostain ravintolasta saisi aina näin hyvää vegaanista seitankebabia pitaleivässä ja hodaria kuin mitä pari vuotta sitten Helsingin ravintolapäivänä sain.

Durian on mielestäni hyvää, kun se on aika löllöä kun siitä ottaa palan.

Durian on mielestäni hyvää kun se on aika löllöä kun siitä ottaa palan.

2. Miten hoidat yleensä ruokailut matkustaessasi?

 

Cookies and Screamin tiski.

On mahtavaa löytää joku jännä ruokapaikka. Tässä rokkihenkinen vegaaninen herkkubaari Lontoon Camden  Townissa.

Ruoka on minulle iso osa matkailua, joten en hoida ruokailua ohimennen jotain hotkaisemalla, vaan sen sijaan otan selvää paikallisista kasvisravintoloista ja -tarjonnasta sekä toreista (kasvisravintolat Happy Cow -sivustolta). Bongaan kasvisravintoloita samalla tavalla kuin toiset nähtävyyksiä. Haluan kokeilla uusia juttuja ja katselen uteliaana katukojuja löytyisikö niistä minulle vegaanista syötävää. Jos löytyy, on vaikea olla ostamatta ja maistamatta vaikkei olisi nälkä. Arvostan suuresti sitä että ruoka tehdään ajatuksella. Aasiassa hyvää vegaaniruokaa voi hyvin saada muualtakin kuin kasvisravintoloista, mutta samaa ei voi sanoa Euroopassa muissa kuin ehkä aasialaisissa ravintoloissa.

Salaattipiknik Levanton leirintäalueellamme.

Salaattipiknik leirintäalueella Italiassa.

Euroopassa ja muuten kalliissa kohteissa pystyn kyllä syömään ruokaa tyyliin ”kastetaan leipää tomaattipastakastikkeeseen” ja olemaan pitkiä aikoja ilman lämmintä ruokaa ja syömään mitä nyt kasviksena sattuu saamaan. Voin tyytyväisenä mennä koko päivän hedelmillä. Japanissa kävin kasvisravintoloissa, mutta muuten ostin valmisruokaa elintarvikekioskeista, joiden tarjonta oli myös tosi mielenkiintoista. Aamiainen ei ole minulle tärkeä ja ainakaan en halua syödä länsimaalaista tylsää aamiaista Aasiassa ollessani. Mieluummin jätän mahaan tilaa ja syön pian lounasta.

Lue: Mitä reissussa oikein tehdään? osa 1 – ruokailu >>

3. Oletko jossain matkakohteessasi joutunut pettymään safkoihin?

 

Etualalla jamssi tai maniokki ja taustalla tongalaiseksi ihan hoikkaa väkeä Ha´apailaisella torilla.

Tongalaiselle saarelle tuli ostettua tällainen iso jamssi tai maniokki mukaan. Sitä ja keitettyä riisiä tuli sitten järsittyä muutama päivä.

Meksikon Jukatanilla ja Belizessä, mutta en näiltä paljoa odottanutkaan. Ruoat olivat mauttomia ja tylsiä guacamolea lukuunottamatta. Pidän tortilloista, mutta tosiaan niistä tuppasi yleensä puuttumaan mausteet tai muu mikä niistä olisi tehnyt erityisiä. Jopa Suomessa myytävät tacosipsit tehdastuotteena ovat parempia kuin mitä Jukatanilla tarjottiin guacamolen kanssa. Myöskään Tonga-saarilla kunnollista kasvisruokaa ei saanut kuin kiinalaisista ravintoloista tai itse tehtynä, mikä olikin mielenkiintoista ostaa kummallisia ja rajallisia aineksia torilta ja olla tyytyväinen tuotoksiinsa.

Lue: Arvioni Meksikosta ja Belizestä >>

Lue Tongalta: Taroa ei voi käyttää miten vain >>

100% Naturalin kasvistacot.

Kasvistacot Meksikon 100% Natural -ravintolaketjun ravintolassa näyttivät hyviltä mutta olisin kaivannut makua.

4. Alkupala, jälkkäri vai pääruoka?

 

Pari kertaa pöytään tuli alkupalaksi bruschetta automaattisesti, näin Milanossa Italian ensimmäisella ateriallamme.

Italiassa saattoi yllätykseksi pöytään tulla alkupalaksi bruschetta.

Alkupalat ovat yleensä aina parhaita, näin ainakin Välimeren ympäristön keittiöissä, joissa kasvispääruoat ovat yleensä turhan mietoja mössöjä. Kaikenmaailman buffeteissakin kylmät ruoat ja salaattipuoli ovat yleensä parhaita.

Mutta en siis oikein koskaan syö ravintoloissa kokonaista alkupala-pääruoka-jälkkäri -settiä vaikka sellaista menussa esitettäisiin. Yleensä ne paikat ovat sellaiseen touhuun liian kalliita ja ruoasta tulisi liian täyteen. Mutta toisaalta, Thaimaan iltatoreilla saatan helposti ensin ostaa jostain kojusta jonkun uppopaistetun jutun kuten kevätrullan (alkupala), nuudeliannoksen (pääruoka) ja jälkiruoaksi hedelmämehun tai mango sticky rice -annoksen mikäli tilaa riittää. Ja silloin pidän niistä kaikista kovasti. Mutta Thaimaassa helposti syön yhden jutun yhdessä ravintolassa ja vähän ajan päästä jälkkäriksi vaikka kahvin jossain toisessa ettei tarvitse paikallaan nakottaa.

Yksi Mangoldsin mahtavista salaattipöydistä.

Pidän buffeteissa eniten runsaasta salaattipöydästä.

5. Entä pizza – millä täytteellä?

 

Maailman paras pitsa on yksinkertaista eikä siinä ole juustoa.

Maailman paras pitsa on yksinkertaista eikä siinä ole juustoa.

Pelkällä loistavalla tomaattikastikkeella, öljyllä, valkosipulilla ja basilikalla kiitos. Elämäni parhaat pitsat ovat olleet tällaisia marinarapitsoja Italiassa. Turha laittaa mitään soijajuustoja tai edes muita täytteitä kuten sieniä tai vihanneksia. Pohjan pitää olla täydellisen ohut ja ”spongy” ja tomaattikastikkeen priimaa.

Lue: Maailman paras pitseria on kasvisravintola >>

Italialaisessa pitsassa ei aina ole juustoa >>

 

Pompeissa tilasin margaritan vegaanijuustolla, mutta koska pohja ja tomaattisoossi eivät olleet maailman parhaat, ei se ollut marinaraa taivaallisempaa. Parempaa silti kuin mikään pitsa yleensä.

Pompeissa tilasin margaritan vegaanijuustolla, mutta koska pohja ja tomaattisoossi eivät olleet maailman parhaat, ei se ollut marinaraa taivaallisempaa. Parempaa silti kuin mikään pitsa yleensä.

6. Oletko ikinä osallistunut (lomallasi tai muuten) ruoanlaittokurssille?

 

Kurssin ruoka-ainekset oli nätisti pilkottu etukäteen ja sijoitettu kokkauspisteiden viereen.

May Kaidee´sin kurssin ruoka-ainekset oli nätisti pilkottu etukäteen ja sijoitettu kokkauspisteiden viereen.

Kolme kertaa olen osallistunut Thaimaassa. Kaksi kertaa Bangkokissa kasvisravintola May Kaidee´sin kurssille ja kerran Koh Lantalla Time for Limen kurssille. Olivat hyödyllisiä ja hyviä kokemuksia.

Lue: May Kaidee´sin kasviskokkikoulussa Bangkokissa >>

Time for Limen kokkauskurssi opetti sittenkin uutta thairuoasta vaikka kuvittelin tietämykseni olevan jo hyvä.

Time for Limen kokkauskurssi opetti sittenkin uutta thairuoasta vaikka kuvittelin tietämykseni olevan jo hyvä.

7. Missä maassa on mielestäsi kaikkein parhaat safkat?

 

Brooklyniläisen Foodswingsin salaattiannokset ja kasvisdrumstickit.

New Yorkista voi löytää vaikkapa vegaanista roska- ja comfortfoodia myyvän paikan.

Thaimaassa, niihin ruokiin en kertakaikkiaan kyllästy. Siellä on halpaa ja se onkin yksi syy miksi olen valinnut sen pitkäaikaiseksi kohteekseni. Muiden maiden ruoat tuppaavat olemaan minulle turhan mauttomia. Thaimaassa on makuja raikkaasta rasvaiseen ja yrttisestä supermaustettuun.

Mutta jossain Lontoossa tai New Yorkissa on kyllä loistavat valikoimat ravintoloita, mutta hintataso tökkii.

Etsi juttuja eri maiden kasvisruoista: Kasvissyöjänä ei maissa >>

Thai Salad – valitsin listan ensimmäisen salaatin, koska sen ainesosana oli May Kaidee´sin ihanaa pähkinäkastiketta. Sillä saisi pelkän kaalin tai porkkanankin maistumaan ihanalta.

Thaifuusioruoka saattaa olla vielä parempaa kuin perinteisempi thairuoka. Tässä salaatti maapähkinäkastikkeella.

8. Entä juomat?

 

Vietnamilainen kahvinlirutussysteemi.

Vietnamilainen kahvinlirutussysteemi.

En tunne viinejä kummemmin ja olen enemmän olutihminen. Parhaat oluet ovat Belgiassa, jossa ei ole niin säädeltyä mitä oluisiin saa laittaa niitä piristämään. Pidän eniten kirsikkaoluesta. Tykkään toki myös smoothieista, mutta ne ovat enemmänkin ruokaa. Thaimaassa nautin kovasti tuoreesta mandariinimehusta ja muista mehuista, kunhan ovat täysmehuja. Vietnamissa oli hyvää kahvia melkein järjestään vaikkei aina olisi ollutkaan soijamaitoa tarjolla tai itselläni laukussa, joten kahvi mustanakin hyvää. Mutta kopi luwak -kahviin en koske (eläinrääkkäystä). Kiinan jasmiiniteen juomisesta minulla on hyviä muistoja.

Tilatessa ravintolassa kriekin saattaa saada marjaoluen, jossa on muitakin marjoja, kuten tämän Leifmansin Fruitessen. Kriek on loistava kesäterassijuoma kylmänä, mutta tuskinpa se Suomen talvessa maistuisi yhtä hyvältä.

Tässä ihanassa oluessa on muitakin marjoja kuin kirsikkaa.

Thaimaassa myydään maailman parasta mandariinimehua. Muualta kuin turistikaduilta ostettuna niissä saattaa olla lisätty sokeria ja suolaa. Thaimaalaiset tosiaankin saattavat lisätä hedelmämehuihin suolaa. Englanniksi myyjät kutsuvat tätä yleensä appelsiinimehuksi.

Thaimaassa myydään maailman parasta mandariinimehua.

9. Kuinka ”kansainvälistä” ruokavaliosi tavallisesti on?

 

Tällainen on suomalaisinta ruokaa mitä oikein ikinä teen. On uusia perunoita ja tilli-soijajugurttikastiketta, mutta myös paistettua tofua, kaaliwokkia.

Tällainen on suomalaisinta ruokaa mitä oikein ikinä teen. On uusia perunoita ja tilli-soijajugurttikastiketta, mutta myös paistettua tofua, kaaliwokkia.

Erittäin. Kesällä mökillä saatan tehdä jokseenkin suomalaista ruokaa, kuten tillikastiketta uusille perunoille, mutta muutoin perusruokaani on paistetut vihannekset tofulla, mausteena esim. sienimaustekastiketta tai inkivääriä ja valkosipulia. Yleensä käyn Suomessa syömässä vain thaimaalaista, kiinalaista, lähi-itäläistä tai nepalilaista ruokaa, mutta myös kasvisravintoloissa syömässä vähän toisenlaista. Myös japanilaista ja intialaista menee paljon. Mutta koska matkustan paljon, syön muiden maiden ruokia jo siksi.

10. Mitä evästä otat yleensä mukaan matkoille?

 

Koh Lantalla piti syödä kioskien pähkinöitä paljon, koska ruoat olivat usein vähäproteiinisia.

Pähkinät ovat hyvää evästä ja muutenkin täydentelen niillä proteiinin saantiani.

En kai yleensä mitään. Nyt otin Suomesta Thaimaahan rinkassani mukaan hamppuproteiinijauhetta täydentämään protskun saantiani. Jos menen patikoimaan, otan pähkinöitä. Joskus banaania, omenaa tai muuta hedelmää. Mutta en kanna päivälaukussani mitään ruokaa, koska pahan nälän tullen aina jostain saa reissussa pähkinöitä, hedelmiä tai mehua tai vaikkapa sipsejä. Viimeksi junamatkalle Bangkokista Chiang Maihin ostin light-kolaa, jääteetä, paahdettuja manteleita ja kookostäytteisen pannarin veden lisäksi.

hamppuproteiini

11. Entä mitä syötäviä tuliaisia kannat takaisin asuinmaahasi?

 

Kasvisnakkeja Saksasta.

Kasvisnakkeja Saksasta.

Kesällä raahasin Euroopasta matkailuauton jääkaapissa Saksan jättimarketeista ostamiani kasvisleikkeleitä, soijanakkeja, maustettuja tofuja ja sen sellaista. Lontoon Chinatownista toin joskus kiinalaisia tofusnacksejä. Jos jotain toisin Thaimaasta niin kuivattua mangoa ja jakkihedelmää.

Chinatownista ostetut maustetut tofut täyttivät reppua aika paljon.

Chinatownista ostetut maustetut tofut täyttivät reppua aika paljon.

Kopioin Kotona kaikkialla -blogista litanian muista reissuruokahaasteeseen osallistuneista blogeista: London and beyond, Liikkeellä, Wanderlust expert, Archie gone Lebanon, Historia de Viajes, Tämä matka, With huge passion to live, Pako arjesta, Pää pilvissä, Haavematkoja.

Advertisements

11 comments on “Ruokahaaste reissaajille: vastaukseni

  1. Päivitysilmoitus: Reissuruokahaaste - Kotona kaikkialla | Kotona kaikkialla

  2. Kiitos blogini mainitsemisesta :). Pakko sanoa tuohon pizza-asiaan, että aivan aidosti hyvän pizzapaikan tunnistaa pizzasta, jossa on mahdollisimman vähän täytteitä. Silloin raaka-aineiden ja tekniikan pitää olla hallussa, koska niitä ei voi kompensoida täytteillä. Silloin margarita-pizza on se, joka kertoo parhaiten paikan tasosta (se tietenkin sisältää juustoa) :).

    • Kyllä yhdyn tuohon, paitsi että marinara eli muuten kuten margarita, mutta ilman juustoa! Pitääkin vielä muokata tuohon nopeasti kyhättyyn juttuuni vähän linkkejä aiempiin kirjoituksiini.

  3. Hei, hauska löytää vegeruokamatkablogisi! 🙂 Vietnamilaisen kahvin mainitsin itsekin, täytyy myöntää että itku melkein tuli kun sieltä tuomat tuliaiskahvini taannoin loppui. Ja on aivan ihmeellistä, miten se on mustanakin hyvää. Varmasti sitä löytyisi Helsingistä jostain kun saisi aikaiseksi etsiä.

    • Jee hienoa kans löytää lisää kanssavegematkailijoiden blogeja, joten pitää selata juttusi! Palak-soossi on kyllä hyvää, mä olen tehnyt tämäntapaisesti sitä (tosin joku mauste voi aina puuttua enkä itse mittaile niitä) https://reissaustajaruokaa.wordpress.com/2012/06/01/resepti-intialainen-nokkossoossi-palak-mutter/ ja https://reissaustajaruokaa.wordpress.com/2014/08/04/pinaattikeitto-intialaisittain/

      Hiukan epäilen että vietnamilaiseen kahviin olisi sekoitettu joukkoon sokeria ja suklaata, miten se muuten voisi semmoista olla! Ei se sinänsä minua haittaa, koska laitanhan muutenkin yleensä kahviin hieman makeutettua soijamaitoa. Vähän googlailin ”ingredients vietnamese coffee” mutta se tuotti vain reseptejä johonkin vietnamilaiseen jääteehen.

      • Kivaa, tervetuloa selailemaan! Mun ruoat ei ole erinäisistä syistä täysin vegejä eikä vegaaneja, mutta koska mieluiten syön kasvisruokaa ja haluaisin auttaa myös muita tekemään niin, aloittelevanakin bloggaajana kirjoitan ja luen aiheesta erittäin mielelläni 🙂

        Mä kävin Vietnamissa kahviplantaasilla ja sain selityksen: kahvit sekoitetaan useasta eri kahvilajikkeesta, jotka ovat keskenään hyvin erimakuisia. Löytyy makeaa, kitkerää, karvasta jne, ja ne raa’at marjat tosiaan maistui keskenään aivan erilaisilta. Mun tuliaiskahveissani oli pakkausmerkintöjen mukaan neljää eri kahvilajiketta. On silti vaikeaa uskoa ettei niissä ole muuta kuin kahvia!

  4. Tämä blogihaastehan oli kuin sinulle tehty! Ihania sapuskoita ja Saksa tosiaan on vegaanin nakkitaivas 😀

    • Kyl joo, heti kun luin muiden vastauksia niin päähän tuli kaikenlaista omaa mieleen. Mums mums! On muuten nytkin jääkaapissani kolmea erilaista nakkia täältä Chiang Maista ostettuna, ovat vain vähän semmosia kiinalaisen makuisia ja tuntuis että ne pitäis ehkä paistaa. Vähän semmosia kuriositeetteja, en ehkä ostele niitä ihan heti uudestaan, vaikka Big C -supermarketista niitä saisi.

  5. Anna
    3.11.2014

    Nyt tuli nälkä! Ruoanlaittokurssi Thaimaassa kuulostaa todella mahtavalta.

    • Ovat tosiaan olleet hyviä kokemuksia nuo kokkauskurssit. Nyt olen Chiang Maissa ja täällä niitä vasta onkin tarjolla (kuten monenmoista muuta kurssia). Haluaisin vain olla varma että olisi uutta opittavaa. Olin skeptinen osallistuessani kolmannelle kokkikurssilleni Koh Lantan Time for Limessa, mutta kyllä kannatti. Uusia asioita tuli tulvimalla, thairuoassa on niin monenmoista erikoisuutta 🙂

      • Anna
        4.11.2014

        Voin kyllä kuvitella! Itse olen lähinnä kotona opetellut kokkailemaan thairuokaa, mutta jos tuonne suunnalle vielä uudestaan eksyn niin pitää vakavasti harkita kurssia! 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: