reissausta ja ruokaa

Matkakohdetietoa, reppureissuelämää ja vegaaniruokaa. Irtiottaja Thaimaassa. Eläinsuojelutyötä.

Suomalainen Alfa-tyttö Chiang Maista

Alfa on asunut vanhempieni luona Suomessa nyt 1 vuoden ja 9 kuukautta. Tämä irtokoira Thaimaasta on heti alkujaan ollut valmis elämään turvallisesti ihmisten huomassa. Sellaista elämää moni katukoira kaipaisi, suojaa pois potkuilta ja inhottavilta ihmisiltä, joihin koirat silti haluisivat luottaa löytääkseen itselleen huoltajan.

Tämä on ihan ensimmäinen kuva Alfasta koirien kylvetysaltaan vierestä. Hän näyttää niin pieneltä ja laihalta verrattuna nykyiseen tuuheaan turkkiiin ja löysään ihoon kaulalla. Häntäkin on nykyään puuhka verrattuna tuohon liruun.

Muistan kun tapasin Alfan ensimmäisen kerran. Menin Care for Dogsin koiraturvatarhan kylvetyspisteelle, jonne se oli ilmeisesti luikkinut muita tarhan koiria karkuun. Siellä se oli aidalla erotettuna sadan koiran alueesta yhdessä toisen epävarman koiran kanssa. Uusien koirien kanssa pitää aina odottaa, että koira tulee itse luoksesi. Alfa käveli ja painoi päänsä syliini. Se on sen hurmaava tapa nykyisinkin.

Yhtenä päivänä pesin kylvetyspisteen pyyhelaatikon kannen ja jätin sen kuivumaan. Alfa keksi mennä laatikkoon makamaan pehmeiden pyyhkeiden päälle. Eihän sitä sieltä raaskinut häätää. Mutta näytti ettei se liikkunut sieltä minnekään, ruoankin toin sille sinne. Aloin siis viemään Alfaa paljon kävelyille, jotta se liikkuisi edes vähän.

Alfa oli tullut Care for Dogsille armeija-alueelta, Wing 41 -sotilaslentokentältä Chiang Main lentokentän vierestä. Siellä joku oli määrännyt koirat poistettavaksi, mutta onneksi joku otti yhteyttä Care for Dogsiin, joten Alfa ja muutama muu koira pelastettiin Care for Dogsille. Nämä ovat vaikeita tilanteita, koska kaikki tuollaiset koirien pelastustarhat ovat aina täynnä. Onneksi Alfa ja muut otettiin vastaan.

Airforce, joka on oletettavasti Alfa pentu. Nyt silläkin on koti.

Yksi muista koirista oli oletettavasti Alfan pentu Airforce (kaikille koirille annettiin ilmailuun liittyvät nimet). Se oli Alfaa paljon suurempi. En itse asiassa ensin tajunnut heidän olevan sukulaisia, koska eivät ne mitenkään hengailleet toistensa kanssa. Vasta sitten huomasin, että palatessamme kävelyiltä Airforce kävi usein nuuhkaisemassa Alfaa. Alfa nisät olivat tuolloin niin roikkuvat, että sen perusteella pystyi olemaan varma, että sillä on ollut vähintään yksi pentue. Nyt voi vain aavistella, mitä muille pennuille on tapahtunut ja kuinka monta kertaa Alfa on joutunut piilottelemaan pentuja jossain. Airforce on onneksi saanut kodin Chiang Maissa.

Alfa oli kolmas yritys tuoda vanhemmilleni kaksi rescuekoiraa

Ennen kuin olin edes tavannut Alfaa, olin lokakuussa 2014 palaamassa Chiang Maihin vapaaehtoistöihin Care for Dogsille ja vanhempani sanoivat minulle, että voin tuoda heille kaksi pelastettua koiraa Thaimaasta. Siitä lähtien katselin Care for Dogsin koiria sillä silmällä, että mitkä niistä voisivat olla heille sopivat. Tarkoitus ei ollut kuitenkaan heti valita koiria, koska suunnittelin matkustavani Suomeen vasta seuraavaksi kesäksi ja reissailla sitä ennen.

Kanom oli maailman ihanin pentu, joka oli menettänyt emonsa kamalalla tavalla.

Ihan ensimmäiseksi adoptoin Kanom-pennun marraskuussa 2014. Ei ollut tarkoitus valita vanhemmilleni pentukoiraa eikä poikakoiraa, mutta hoidettuani tuota muutamaviikkoista pentua korvikemaitoa tuttipullosta syöttäen, en voinut muuta. Sen emo oli todennäköisesti varastettu vietäväksi Vietnamiin koiranlihaksi. Kanom ei selvinnyt jäätyään ilman emonmaidosta saatavaa immuunisuojaa ja menehtyi alle 8-viikkoisena todennäköisesti johonkin veriparasiittitautiin (lue enemmän Kanom-pennusta >>).

Yhdysvaltojen matkalla näytin tällaista kuvaa vanhemmilleni melkein joka päivä orientoitumiseksi, että nämä koirat ovat tulossa. Vasemman puoleinen Jössi ei selvinnyt pois Thaimaasta. Kaipaus jäi, Jössi oli niin kiltti, rakastava ja leikkisä.

Sitten valitsimme vanhemmilleni Juice-koiran, jonka nimen väänsimme Jössiksi. Jössi oli kotihoidossa yhdellä Care for Dogsin vapaaehtoisella. Alfan valitsimme Jössille hyväksi kaveriksi. Aloin sitten totuttaa näitä kahta toisiinsa ja heistä tuli leikkisät kaverit. Mutta keväällä 2015 palatessani Yhdysvaltojen matkaltani sain hakea pelkästään Alfan kotiini. Poissa ollessani Jössi oli kuollut iltakävelyllä syötyään tien laidalle laitettuja syanidilla tai jollain täytettyjä kananluita. Lue enemmän Jössistä >>. Nämä olivat rankkoja takaiskuja ja ovat syitä, miksi en puhu Thaimaasta useinkaan kauhean nätisti.

Tasan kaksi vuotta sitten minun oli määrä odotella Alfan kanssa Chiang Maissa kesäkuun loppuu asti, jolloin Alfa olisi valmis matkustamaan Suomeen (lue enemmän: Koiran tuontiprosessi Thaimaasta Suomeen >>). Mutta me lensimmekin toukokuussa Etelä-Thaimaahan, koska Koh Lantan saaren Lanta Animal Welfaren eläinsuojelukeskukseen tarvittiin vapaaehtoiskoordinaattori.

Wispa etualalla ja Alfa takana.

Vanhempani olivat ajatelleet hankkivansa Alfalle kaverin esimerkiksi Viipurin Koirat ry:n kautta, mutta Lanta Animal Welfarella olikin koiria, jotka olivat jo valmiita matkustamaan Eurooppaan, koska siellä kaikille koirille aloitetaan vientiprosessi jo ennen kuin ne on joku adoptoinut. Siinä sitten katselin sopivia tapauksia ja vein Alfan kävelylle parin eri koiran kanssa. Wispan kanssa se tuli hyvin juttuun ja niinpä allekirjoitin adoptointipaperit Thaimaassa jo neljättä kertaa. Alfa ja Wispa matkustivat Suomeen elokuussa 2016, koska Wispa oli nuoren ikänsä takia valmis matkaan vasta silloin.

Koiran elämää Suomessa

 

Alfa pinkomassa järven jäällä.

Vanhempieni uusille haukuille kasvoi talven tullen aluskarva ja ne eivät palelleet pikkupakkasissa. Kumpikin koira oli Thaimaassa aika ohutkarvaisia, niiden vatsoissa oli karvoja tuskin lainkaan. Kun kävin Suomessa niiden ensimmäisenä talvena, oli hauskaa kun vastassa oli kaksi tuuheampaa ja aiempaa vaaleamman väristä koiraa, kun aluskarva on niillä vaaleaa nukkaa, joka peittää nyt vatsatkin. Wispalla näytti talvikarva lähtevän pian pois keväällä, mutta Alfa on nyt toukokuussakin huvittavan pehmoinen. Se muistuttaa muutenkin ulkonäöltään akita- tai shibarotuja. En usko että Alfassa tai Wispassa olisi ikinä ollut mitään rotuja, vaan ne ovat aitoja thaimaalaisia katusekoituksia. Ja Alfa näyttää ketunhäntineen niin kovasti dingolta, että en ihmettelisi jos se polveutuisi niistä. Dingot ovat levinneet Australiaan Kaakkois-Aasiasta ja Thaimaassa elää vieläkin villidingoja. Alfalla on selässään myös harjas, ridgeback, eli siinä karvat kasvavat vastakarvaan, mikä saa jotkut luulemaan että sillä olisi karvat pystyssä.

Ne tykkäävät peuhata lumessa talvella ja varsinkin Alfa on kova nuuskimaan ja löytää myyränkoloja hyvin lumesta. Sillä on sen verran vahva metsästysvietti, ettei sitä pysty yhtään päästämään vapaaksi, se lähtee heti metsään. Olen sen muutaman kerran sieltä hakenut takaisin testattuani jos se nyt hetken edes voisi olla vanhempieni pihassa vapaana. Joka kerta löysin sen kuulosteltuani rymyämisen ääniä ja se on jopa tullut minua tervehtimään. Harmi kun Wispa taas pysyy ihmisen lähellä ja voi nauttia pihan haistelusta vapaana.

Alfa taitaa olla todellinen katukoira, jonka on pitänyt pyydystään rottia henkensä pitimiksi (tosin uskon armeijaväen syöttäneen sitä Chiang Maissa). Ja se on tottunut menemään omia menojaan. Mutta en usko sen lannistuvan siitä, ettei saa rymytä vapaana, koska se on niin mässy koira ja niin onnellinen kun saa maata pehmeissä, lämpimissä ja kuivissa paikoissa ilman pelkoa ihmisten tai muiden koirien hyökkäyksistä.

Alfa on helppo koira, se ei vedä, ei rähjää muille koirille ja yleensä mieluummin ohittaa ne kuin tervehtii ja suhtautuu vieraisiinkin ihmisiin ystävällisesti. Se on ok kissojen kanssa, mutta esimerkiksi marsujen kanssa sitä ei missään nimessä voisi jättää samaan tilaan. Hankalimmat luonteenpiirteet ovat tosi hääppöisiä, kuten että luita syödessä muita koiria ei pidä olla lähettyvillä, koska silloin voi tulla tappelu. Muuten se on nirso ruoan suhteen ja syö vain muutamaa sille kelpaavaa ruokaa. Vapaaksi sitä ei voi päästää ja ruoallahan sitä ei saa houkuteltua minnekään. Ja se haluaa haistella kauheasti puskia ja etsii pitkään kakkapaikkaa, mutta nämähän ovat hyvin pieniä juttuja. Ihana persoona on ja onneksi saatiin sille koti.

Alfa Thaimaassa

 

Alfa Care for Dogsin tarhalla betonirenkaassa.

Alfa etualalla. Oranssi koira Pepsi ja tumma koira Malee ovat nykyisin Portugalissa. Oikeassa ylänurkassa on Lily ja sydämeni itkee että se on vieläkin tarhalla.

Alfa tarhalla.

Alfa on kovasti dingon näköinen.

Tämännäköinen parivaljakko piti tulla Suomeen, mutta Jössille kävi pahasti ennenkuin ehti pois.

Alfa totuttelemassa lentokoppaansa ennen lentoa Chiang Maista etelään.

Alfa guest housessa Phuketissa lennon jälkeen. Aina pitää etukäteen selvittää mikä majapaikka suostuu majoittamaan koiria ja sitten pitää vielä soitella tai sähköpostitella ja varmistaa, eikä uskoa nettivarauspalvelujen tietoja.

Alfa vietti kesän Koh Lantalla ennen matkaa Suomeen.

Alfa mäellä Koh Lantalla.

Alfa viilentymässä joessa.

Alfa kettumaisella kerällä. Huomaa tuuhean hännän valkoinen pää.

Iltaisin pystyin ulkoiluttamaan Wispaa ja Alfaa Lanta Animal Welfaren koira-aitauksissa, kun tarhan koirat oli otettu kenneleihin yöksi.

Ja niin Alfan siskoksi tuli Wispa. Oli ihan sattumaa, että vanhemmilleni lähti kaksi niin samannäköistä koiraa. Toki nämä vastaavat minun ja vanhempieni koira-ihanteita, kun olemme maailmalla tavanneet niin ihania näiden näköisiä katukoiria. Mutta luonne ennen kaikkea ja se, että tulevat keskenään toimeen.

Ihmisten kannattaa harkita kahden koiran ottamista yhden sijaan. Vaivan määrässä se ei ole 1+1, vaan ennemmin 1 + ½, koska yksi koira muuttaa elämän jo joka tapauksessa.

Alfa ja Wispa nukkuivat makeat yöunet hotellissa Bangkokissa ennen lentoa Suomeen.

Alfa Suomessa

 

Alfa ja Wispa ottivat heti kaikki uudet ihmiset Suomessa omikseen.

Alfa on hyvin leikkisä koira ja se painii Wispan kanssa monta kertaa päivässä. Naama voi näyttää joskus näinkin ryppyiseltä, kun irtonaista nahkaa riittää.

Ihmettelen usein Alfan moni-ilmeisyyttä, kun sen profiilikin näyttää jotenkin ihmeen suoralta.

Alfa ja Wispa ovat erittäin innokkaita veneilijöitä varsinkin kun pääsevät pieniin asumattomiin saariin juoksemaan pesimisajan jälkeen. Nyt niille on hankittu pelastusliivitkin tähän touhuun.

Alfa tykkää rannoista ja järven jäästä.

Talvella hiihtäminen tai potkurointi ovat parhaat ulkoilutavat näille koirille.

Koirat olivat juuri luonani hoidossa.

Alfalla ei ole aamuisin mikään kiire pois tältä sängyltä. Wispa on enemmän kiinnostunut seuraamaan ihmisiä alakertaan heti kun mahdollista. Alfaahan ei ruoka juuri kiinnosta.

Alfan tarinan lisäksi haluan kertoa vielä myös Wispasta sekä myös omista Thaimaan eläimistäni. Niitä ovat Billy-kissa, joka on jo meillä Suomessa, koirat Greippi ja Alma, joiden odotan saapuvan pian Thaimaasta, sekä Lexie-koira, joka on alunperin Thaimaasta ja tulee meille Ruotsista.

Lue lisää koiran tuomisesta Thaimaasta Suomeen:
Koiran hankinta Thaimaasta >>
Adoptointi- ja rokotusprosessi: Koiran tuontiprosessi Thaimaasta Suomeen >>
Matkavalmistelut ja matka: Koiran kanssa matkustaminen Thaimaasta Suomeen >>

Mainokset

9 comments on “Suomalainen Alfa-tyttö Chiang Maista

  1. Voi miten onnellisilta Alfa ja Wispa näyttävät ❤ Kamalaa mitä Jössille tapahtui ja Kanomin kohtalo on myös kovin surullinen, mutta onneksi edes jotkut koirista saavat uuden mahdollisuuden. Voin vaan kuvitella miten innoissasi odottelet omia koiria saapuvaksi kotiin, kun minäkin täällä odottelen kiinnostuneena niiden kuulumisia 😀

    • Alfalla ja Wispalla on tosiaan lekoisat oltavat maalla. Toivon mukaan viikon päästä saan Lexien Suomeen ja yksi koirista, Greippi, tulee Thaimaasta 31.5. Finnairin Bangkok-Helsinki -lennoille mahtuu usein vain yksi koira ruuman erikoistilaan, joten vielä yritän löytyy kyytiä Almalle. Sitten postailen heistäkin kun ovat tänne kotiutuneet 🙂

  2. banaaninkuorella
    6.5.2017

    Vanhempasi olivat todella kilttejä ottaessaan vastaan koiria Thaimaasta. 🙂 Pahoittelen Kanomin ja Jössin kohtaloa. Uskon, että kaunis Lily löytää vielä kodin.
    Jäin miettimään koiria ja pitkiä lentomatkoja. Toin ystävälleni hänen tilaamansa greyhoundin New Yorkista Helsinkiin vuosia sitten ja koira pääsi vasta kolmanteen koneeseen, koska ruumassa oli ongelmia ilmanvaihdon kanssa aiemmissa koneissa. Näin koiran uudelleen vasta puolen vuoden kuluttua ja luulin, että koiraa vilutti, koska se tärisi auton takapenkillä vieressäni. Ymmärsimme vasta myöhemmin, että koira pelkäsi minua, koska vein sen pelottavaan koneeseen… Kyseessä oli mahdollisesti yksittäistapaus, mutta lemmikki ja pitkä lentomatka hirvittää minua nykyisin. Parempi tietenkin lentomatka, kuin elämän päättyminen aiemmassa maassa. Olet ystävällinen, kun autat löytöeläintaloissa.

    • Vanhempani tosiaan ovat huippuja koiraihmisiä 🙂

      Koirien laittaminen lentokoneeseen ei ole mikään kiva juttu, mutta nämä meidän koirat ja muut lennättämäni koirat ovat ottaneet sen aika hyvin. Se on tosiaan kuten kuvailit, pieni kärsimys sen hyväksi että pääsee turvaan. Ei tuossa voi oikein muutakaan, koska Thaimaan turvatarhoille päätyvät koirat eivät saa tarpeeksi koteja Thaimaasta. Ja kun tarhat ovat täysiä, eivät ne voi ottaa vastaan uusia avun tarpeessa olevia ennenkuin aiempia saadaan adoptoitua. Eli pakko mikä pakko, vähän kuten sterilointikin on ikävä leikkaus, joka estää tulevaa kärsimystä ei-toivottujen pentujen muodossa.

      Voi tosiaan olla, että kaverisi koira yhdisti sinut ikävään lentomatkaan mielessään, mutta eiköhän se pääsisi siitä yli jos viettäisi enemmän aikaa kanssasi? Siitä olen ollut tyytyväinen, että vaikka lennätin tänä vuonna Alma- ja Greippi-koirani Thaimaan Chiang Maista Krabiin, eivät ne sen jälkeen mitenkään kammonneet esimerkiksi lentokoppejaan, vaan menivät edelleen ihan mielellään niihin sisälle. On vain pakko luottaa, että lennot Suomeenkin menevät yhtä hyvin.

  3. banaaninkuorella
    7.5.2017

    Sterilointi on ehdottomasti parempi vaihtoehto kuin mm. kissanpentujen elämän päättäminen, jota ainakin maaseudulla edelleen tehdään – Suomessakin. Julmaa säästöä, kun eläinlääkärille ei haluta maksaa emon leikkauksesta.
    Toivon, että lemmikkiesi lentomatkat sujuvat hyvin. 🙂

  4. Oona
    13.5.2017

    Hei! Löysin blogiisi pari päivää sitten ja blogisi löytymisen jälkeen onkin kaikki likenevä aika mennyt sitä selaillessa.

    Voisitko kirjoittaa postauksen näistä asioista? Sellaisen koosteen siis..
    ..että mitä kautta olet vuokannut asuntoja ulkomailta? Oletko vuokrannut ne jo ennen reissua vai vasta sen jälkeen kun olet saapunut kohteeseen?

    ..Paljonko rahaa thaimaaseen tai intiaan tarvitsee jos olisi haaveena oleskella maassa n. Puoli vuotta? Siis asuminen mukaan lukien ja huomioimalla se,että tarkoitus ei ole viettää puolta vuotta missään turistikohteessa ja asua kalliissa hotellissa, bilettää ja ostella tuliaisia -.-

    • Mukava kuulla, että on kiinnostanut! Ja hyviä ideoita, voisin noista asioista koittaa kirjoitella. Kerran pidin tarkasti kirjaa siitä, mitä maksaa reissata Thaimaassa kuukauden ajan, eli tuli maksamaan päälle tuhat euroa kun vaihdoin kohdetta tiuhaan ja silti yritin elää aika halvalla: https://reissaustajaruokaa.wordpress.com/2014/01/15/paljonko-maksaa-kuukausi-thaimaassa/

      Paikallaan pysyminen tulee tietysti halvemmaksi, jos saa vuokrattua asunnon. Se vain, että Thaimaassa tavallisten vuokra-asuntojen sopimukset halutaan yleensä solmia vuodeksi. Puolen vuoden sopparit tulevat yleensä pikkuisen kalliimmaksi. Ja rantaturistikohteissa on aina vähintään kaksi kertaa, ellei moninkertaisesti kalliimpi elää kuin muualla.

  5. Päivitysilmoitus: Wispa on rescuekoira Thaimaasta | reissausta ja ruokaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: