reissausta ja ruokaa

Matkakohdetietoa, reppureissuelämää ja vegaaniruokaa. Irtiottaja Thaimaassa. Eläinsuojelutyötä.

Wispa on rescuekoira Thaimaasta

Wispa on toinen rescuekoira, jonka toin vanhemmilleni Thaimaasta aiemmin esittelemäni Alfan lisäksi. Alfa oli Jössin kuoltua lähdössä yksin Suomeen ja vanhempieni kanssa mietimme adoptoivamme viipurilaiskoiran Alfan kaveriksi. Kun kerroin Koh Lantan eläinsuojelukeskuksella uudelle pomolleni Junielle tästä tilanteesta, hän ehdotti että olisiko Lanta Animal Welfarella joku sopiva. Tosiaan, Lanta Animal Welfaren koirille aloitetaan vientiprosessi heti kun mahdollista, jotta ne olisivat valmiita lähtemään uusiin koteihin ulkomaille nopeallakin aikataululla. Muutoin eurooppalaiset adoptoijat joutuisivat odottamaan neljä kuukautta ennenkuin koira voisi matkustaa uuteen kotiin. Lue Alfan tarina >>

Viisi Muffinin pentua miltei vastasyntyneinä. Kuva: LAW.

Tutustuin eläinsuojelukeskuksen noin neljäänkymmeneen koiraan ja havaitsin pari potentiaalista tapausta. Tiesin vanhempieni ottavan mielellään nuoren koiran ja haastavaluonteisia en taas halunnut heille viedä, koska sellaiset pitäisi kyllä ihan itse käydä valikoimassa.

Useimmitenhan rescuekoirien taustoja ei tiedetä kovin tarkalleen, koska ne ovat päätyneet turvatarhoille hylättyinä, löydettyinä ja huostaanotettuina. Mutta Wispa on siitä erikoinen rescuekoira, että se on syntynyt koiratarhalla. Eläinten pelastuskeskuksissahan ei yleensä synny koiria, koska niiden ykköstehtävä on steriloida koiria ja estää siten ei-toivottuja pentuja ja vähentää ihmisten kaltoin kohtelemien eläinten määrää sillä tavoin.

Wispa (keskellä) ja neljä sisarusta ennen kuin minä tapasin ne, ovat ehkä nelikuisia vasta. Kuva: Lanta Animal Welfare

Wispan emo Muffin oli tullut tarhalle joulukuussa 2014 sairaana ja viimeisillään raskaana ja oli saanut tarhalla viisi pentua. Nyt ne olivat vajaan puolen vuoden ikäisiä. Mustanvärinen pentu Twix oli lähtenyt Kanadaan jo pari kuukautta aiemmin, koska Kanadaan ja Yhdysvaltoihin koirat voivat matkustaa nuorempina ja vientiprosessi niihin on lyhyt, koska maissa ei vaadita rabieskaranteeniodottelua (joka Eurooppaan mennessäkään ei ole varsinainen karanteeni, koirat voivat elellä Thaimaassa odotellessaan ihan normaalisti). Fred-poika ja Buttons-tyttö olivat jo varattuja ja jäljellä olivat Rolo ja Wispa. Pentuja oli hajautettu elämään kahteen eri laumaan, koska ne olivat keskenään niin villejä ja vanhemmat koirat opettivat niille tapoja. Pentujen nimet ovat muuten jotain brittiläisiä karkkeja, joista vain Twixistä olin itse kuullut aiemmin.

Wispa puolivuotiaana ihmettelee kun ensimmäisen kerran kuulee ääntä tietokoneelta.

Vein Rolon ensin kävelylle Alfan kanssa, vaikka minulla oli jonkunlainen lupaavampi fiilis Wispan suhteen taka-alalla. Rolo ja Alfa murisivat ensin toisilleen, mutta kävely meni muuten hyvin. Wispa ja Alfa taas eivät murisseet toisilleen ollenkaan ja minun mielestäni se oli siinä. Esittelin Wispan vanhemmilleni netin välityksellä ja tein adoptiopaperit. Wispa oli valmis matkustamaan Suomeen elokuun alussa, sillä koirat voivat matkustaa Thaimaasta Eurooppaan vasta seitsemänkuukautisina.

Ensimmäisen kerran huoneessani vierailulla Wispa oli hieman rauhaton, kuten useimmat tarhan koirat joita totuttelin sisätilaelämään, mutta muistaakseni jo toisella kerralla se asettui nukkumaan. Aloin tehdä niin, että illat ja yöt se oli minun ja Alfan kanssa huoneessa ja aamuisin päästin sen takaisin koiraryhmänsä pariin tarhalle.

Melkein menetimme Wispankin ennen Suomeen pääsyä

Ehkä viikko adoptiopäätöksen jälkeen huomasin Wispan lauman alueella vetistä oksennusta, jossa oli sinisiä froteepyyhkeen langanpätkiä.

Wispan syömä pyyhe. Kuva C. M.

Wispan ruokahalu tyrehtyi ja se alkoi voimaan huonosti. Se ei syönyt, ei kakannut ja oli surkea. Oli Wispan hengen pelastus, että olin huomannut pyyhkeestä peräisin olevat kuidut oksennuslimassa. Sen vatsassa ei tuntunut kauhean kovasti suolitukosoireita, mutta Wispan tila vain surkistui ja kolmantena päivänä Lanta Animal Welfaren eläinlääkärit vihdoin ottivat Wispan leikkaukseen. Wispa oli kolmas adoptoimani koira puolen vuoden sisällä, joka oli lähellä kuolemaa. Tämä oli pikkuisen liikaa, olin väsynyt, uupunut ja järkyttynyt. Silti piti jaksaa tehdä töitä.

Onneksi lääkärit eivät halunneet odottaa enää pidempään, ettei elimistöön ollut tullut kuolioita. Wispa oli niellyt valtavat määrät pyyhettä, jota se oli järsinyt. Suolta piti leikata auki monesta kohtaa pyyhemöykkyjen poistamiseksi.

Wispa kuitenkin toipui nopeasti täydellisesti, kunnolla herättyään se voi heti paremmin kuin ennen leikkausta. Se joutui olemaan kuitenkin häkkilevossa ja sitten vielä kennelissä vielä jonkun aikaa ennenkuin se pystyi tulemaan taas öiksi minun luokseni. Piti varoa, ettei sen haavat pääse repeämään sängylle pomppiessa. Nykyään se on mestarijuoksija ja -hyppijä ja suolistokin vaikuttaa toimivan sutjakkaasti. Lanta Animal Welfarella oli aiemminkin oltu varovaisia sen suhteen, annetaanko pennuille pyyhkeitä ja muita tekstiilejä kenneleihin pehmusteeksi ja nykyään ollaan vieläkin varovaisempia, koska on tuo riski että pennut nielevät repimänsä palat.

Tässä kuvassa Wispalla näkyy, miten molemmista etujaloista on ajeltu karvaa tippapullojen takia.

Harmi kun minulla ei ole kuvia Wispasta ja Alfasta hiekkarannalla, valokuvaaminen tuntui mahdottoman vaikealta yksin kahden innokkaan koiran kanssa. Puolisoni tuli Thaimaahan vasta syksyllä, enkä työ- ja koiranhoitokiireiltäni ehtinyt organisoimaan yhteiskävelyitä kenenkään kanssa.  Piti aina lähteä tosi aikaisin aamulla ennenkuin tuli kuuma ja usein työt alkoivat jo aamuseitsemältä. Joskus taas olin töissä iltaseitsemään, ja lähdin sen jälkeen otsalampun valossa koirakävelylle pilkkopimeille teille.

Wispan ja Alfan matka Suomeen

Elokuussa 2015 lähdin itse viemään koirat Suomeen. Aamuseitsemältä meitä pakkautui autoon kuusi koiraa, minä, Lanta Animal Welfaren kuski ja lentovapaaehtoinen, joka oli viemässä neljä koiraa Ruotsiin. Satoi aivan kaatamalla ja jännitti kulkevatko Koh Lantan lossit mantereelle. Phuketin lentokentän viereisessä vientivirastossa oli kätevää, että piha lainehti vedestä, koska siinä oli helppoa huuhdella Wispan lentokoppa, johon se oli automatkalla oksentanut (matkapahoinvointia tapahtui Suomessakin ensimmäisenä vuotena). Neljä koiraa lähti Bangkokiin rahtina ja minä lensin Alfa ja Wispa matkatavaranani.

Kuvassa Wispan viimeinen päivä Lanta Animal Welfarella koiraryhmänsä kanssa. Edessä sisko Buttons (nyt Ruotsissa), sitten Wispa, sitten Noodle (Iso-Britanniassa) ja Oscar (Yhdysvalloissa).

Vaikka asioilla on aina tapana järjestyä, niiden ei ole tapana varsinkaan Thaimaassa sujua yksinkertaisesti. Onneksi olimme muutaman tunnin etuajassa valmiita, koska sillä lennolla, jolla meidän oli määrä lentää Phuketista Bangkokiin, oli konetyyppi vaihtunut sellaiseen, jossa ei ollut tilaa koirille. Bangkok Airwaysin tiskillä piti sitten kylmänrauhallisesti odottaa, että järjestävät asian. Sen sijaan että olisivat laittaneet meidät vaikka Thai Airwaysin lennolle, pääsimme alle tunnin päästä lähtevälle aiemmalle Bangkok Airwaysin lennolle. Saivat tiskiltä vielä soittaa meidän lemmikkitaksillemme uuden Bangkokiin saapumisajan ja sitten mentiin nopeasti. Pienet hankaluudet eivät tässä lannistaneet. Olin vasta edellisenä päivänä palannut Bangkokista Koh Lantalle äkilliseltä passin uusimisreissulta. Päätä oli pidetty kylmänä jo pidemmän aikaa.

Wispa ja Alfa hotellilla.

Bangkokissa Suvarnabhumin lentokentällä meitä oli vastassa lemmitaksipalvelu Mee Pet Taxin henkilö ja ajoimme heidän suosittelemaansa lentokentän läheiseen hotelli Ploy Khumthongiin, josta olin tietysti etukäteen varannut bungalowin, jossa sai majoittua koirien kanssa. Kolme Ruotsiin matkaavaa koiraa oli yön lemmikkitaksipalvelun koirahoitolassa, mutta yksi vähän haasteellisempi koira majoittui vieressä bungalowissa lentovapaaehtoisen kanssa. Pystyin ulkoiluttamaan Alfaa ja Wispaa hotellin alueella ja edessä ja ruokailemaan hotellin ravintolassa.

Seuraavana aamuna Mee Pet Taxi noukki meidät hotellilta ja vei takaisin lentokentälle. Siellä oli check-in jonka jälkeen odottelin tunnin ajan koirat kopeissansa, koska meitä neuvottiin menemään ylisuurten matkatavaroiden tiskille vasta tuntia ennen lentoa. Varmuuden vuoksi kentälle mennään koirien kanssa jo kolme tuntia ennen lentoa.

Wispa lentokopassaan. Kuva: Meet Pet Taxi

Lensimme Lufthansalla ja Frankfurtin lentokentällä kävin palvelutiskillä varmistamassa, että kaikki on kunnossa. Kentällä oli vain parin tunnin vaihtoaika. Odotellessani koneeseen pääsemistä näin, miten Alfa ja Wispa tuotiin kentän animal loungesta lähelle konetta ja niiden kopat kiinnitettiin alustaan.

Helsinki-Vantaalla koirat tuotiin matkatavarahihnojen läheiselle ovelle. Matka oli varmaan mennyt ihan hyvin, mutta minut nähdessään Wispa pissasi alleen ja alkoi haukkumaan. Siitä sitten mentiin kärryillä aulaan, jossa vanhempani ja puolisoni oli meitä vastassa. Koirat pääsivät heti aulassa pois kopeistansa ja ulos kävelylle. Vanhempieni ensi ajatus koirista oli, että ne olivat pienempiä kuin luulivat.

Wispasta tuli läheiskoira

Wispasta tuli sellainen koira, joka tykkää olla lähellä ihmisiä. Kun äitini menee yläkertaan, Wispa seuraa perässä. Huomasin jo Koh Lantalla tyytyväisenä, että kävelyiden aikana se välillä käänsi päänsä ja katsoi minua silmiin, eli siihen saa hyvin kontaktin. Usein se asettuu nukkumaan jalkojen viereen niin, että sen selkä koskettaa ihmisen jalkoja. Hienoin juttu tässä luonteessa on se, että Wispa pysyy pihassa. Se tuottaa sille valtavan ihanan vapauden, että se voi nuuskia pihalla myös silloin, kun ihmiset ovat sisällä. He asuvat ihan metsän keskellä, joten noin voi tehdä.

Uusia ihmisiä se jännittää. Se on oikeastaan kumma, kun Wispan mentyä Suomeen sain Koh Lantalla vielä seurata sen sisarusten Rolon ja Fredin kasvua. Niiden käytöksessä on paljon samaa. Rolosta tuli yhtäkkiä arka uusia ihmisiä kohtaan, mikä ihmetyttää, koska kaikki ovat syntyneet tarhalla, jossa ne ovat jatkuvasti olleet tekemisissä uusien niitä hoitaneiden ihmisten kanssa. Varmaan liika oli liikaa. Emo Muffin taas on superihmisrakas.

Kaupungissa Wispa pelkää kaikenlaista. Kutsun sitä tynnyrilapseksi, koska se eli elämänsä ensimmäiset kuukaudet aika tynnyrissä, vaikka se kävikin kävelyillä eläinkeskuksella. Jos se asuisi kaupungissa, pitäisi ilman muuta mennä koirakouluun oppimaan, miten sen kanssa olla. Nyt kaupungin haasteet ovat harvoin edessä, kun Wispa saa asua maalla.

Wispa tykkää talvesta ja lumesta eikä sitä ala paleltamaan kuin ehkä -20-asteessa. Se kirmaa pitkillä jaloillaan ja leikkii Alfan kanssa. Uusia koiria se joskus ”sörkkii” kuonollaan ja saa nähdä tänä kesänä, miten Wispa ja Alfa hyväksyvät minulle tulevat kolme uutta Thaimaan koiraa.

Wispa Thaimaassa

Wispa pikkupentuna ennen kuin olimme tavanneet. Kuva: Lanta Animal Welfare.

Ensimmäinen Wispasta ottamani kuva, tässä se on kuusikuinen.

Alfan kanssa tutustuminen meni hienosti.

Tietokone ihmetytti äänineen.

Wispan sukulaiset

Wispa ja sisko Buttons heidän viimeisenä päivänään yhdessä.

Wispan emo Muffin. Koska Muffin oli sairas tullessaan tarhalle synnyttämään, se erotettiin jossain vaiheessa pennuistaan, jotta sen sydänmatoa voitiin hoitaa. Sen jälkeen välit omiin pentuihin eivät olleet mitenkään lämpimät. Ihmisiä se rakastaa. Nyt Muffin on Skotlannissa.

Veli Fred asuu nykyään Lontoossa.

Wispan sisko Rolo oli joukon viimeinen, joka sai kodin. Nykyisin se asuu Walesissa.

Wispa Suomessa

 

Wispa mökillä.

Kuvissa Wispa näyttää yleensä hyvin valppaalta. Sitä en saa tallennettua, kun se laittaa korvat taakse ja ilmeen pehmeäksi sille lässytettäessä.

Alfan kanssa leikitään rajusti.

Wispan emolla Muffinilla ei ollut yhtään pitkät jalat, joten se lienee isän perintöä.

Veneily on suosikkipuuhaa.

Wispa tykkää syödä muun muassa vadelmia pensaasta.

Wispan mielestä sohvan yli on kätevämpi hypätä kuin kiertää se.

Alfan kanssa voi nukkua samassa sängyssä, vaikka usein kuulemma vaihtavat öisin, että toinen on sängyllä ja toinen päiväpeittokasassa.

Kotirannalla on ihana makoilla.

Orinorolla viime kesänä.

Lue lisää koiran tuomisesta Thaimaasta Suomeen:
Koiran hankinta Thaimaasta >>
Adoptointi- ja rokotusprosessi: Koiran tuontiprosessi Thaimaasta Suomeen >>
Matkavalmistelut ja matka: Koiran kanssa matkustaminen Thaimaasta Suomeen >>

Lue lisää Koh Lantan eläinsuojelukeskus Lanta Animal Welfaresta:
Eläinsuojelukeskus Lanta Animal Welfare Thaimaassa >>
Lanta Animal Welfaren koirat ja niiden adoptointi >>

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: