reissausta ja ruokaa

Juttuja matkailusta, vegaanielämästä, rescue-eläimistä ja Thaimaasta.

Oma maa -ruokaosuuskunnasta saa yllätysluomuruokaa

Kesällä Oma maasta saa tuoretuotteita. Tässä yhden viikon satsi: keräsalaattia, valkosipulia, vihannesportulakkaa, härkäpapuja, mangoldia, naurista, vihanneskrysanteemia, lehtikaalia ja tilliä.

Nyt kun elämme taas paikallamme, pystyimme liittymään ruokaosuuskunta Oma maahan. Ensin maksoin liittymismaksun 200 euroa ja sitten varasin puoleksi vuodeksi kasviskassin, jonka haen kerran viikossa ja maksan siitä 140 160 euroa kuussa. Asun lähellä Oma maan Helsingin Kaarlenkadun kahvilaa ja se teki liittymisestä erityisen mielekästä.

Vihannesportulakka on uusi suosikkini.

Ehkä paras puoli tässä on se, että ei tarvitse miettiä mitä sitä ostaisi. On hauska odottaa, mitä sieltä milloinkin tulee. Joskus yli 15 vuotta sitten tilasin välillä Ruohonjuuren kautta kasviskassin, jossa samalla tavalla sain yllätyssatsin luomuvihanneksia. Oma maasta haen kerran viikossa semmoisia vihanneksia, joita ei niin paljoa tule itse kaupasta ostettua, vaikka vaihtelu olisi kivaa. Nyt olen saanut käyttää mielikuvitustani kokkailemalla nauriista, hernerouheesta, kaurahelmistä ja mangoldista. Sieltä on myös tullut sellaisia vihanneksia, joita en ole ennen tuntenut, kuten lehtikaalin tapaisia rapsin lehtiä, vihanneskrysanteemia (siitä en niin välittänyt) ja uutta lemppariani vihannesportulakkaa. Kesäkuussa tuli villivihanneksia, kuten takiaisen vartta. Sen jälkeen koko kesän ajan koitin skannata luonnosta takiaisia ja yritän vieläkin tajuta ohdakkeiden (jotka ovat  myös syötäviä) ja takiaisten eroa. Eli helppous ja mielenkiintoisuus ovat yksi peruste tässä.

Tässä naurisraastetta ja salaattia mangoldin lehtistä. Naurisraasteen maustoin aasialaisittain paahdetulla seesamiöljyllä, valkosipulilla ja sitruunalla, mutta ei minusta silti tullut raa´an nauriin ystävää. Lanttu sen sijaan on hyvää.

Sitten on ideologinen puoli. On mahtavaa hakea vihanneksia ja muita tuotteita, jotka on samana aamuna nyhdetty maasta juuri tällä tietyllä tuusulalaisella maatilalla. Ei ole välikäsinä tukkuliikkeitä varastoineen. Raha ei mene sijoittajille ja ties minne. Hävikkiä on varmasti vähän, varmaankin ei yhtään.

Toisille varmaan suurin syy Oma maahan liittymisessä on saada puhdasta luomuruokaa. Koska suuhun menevä ruoka pitäisi tietysti kasvattaa ilman myrkkyjä ja keinotekoisia lannoitteita, on tämä hyvä keino ostaa ekologista ja terveellisempää ruokaa. Kaupassa kun minulta jää luomut helposti ostamatta vertaillessani hintoja. Mutta ovathan esimerkiksi Oman maan porkkanat ihan eri makuisia kuin kaupan muovipussiin pakatut. Eli porkkana ja porkkana eivät useinkaan ole sama asia, sen huomaa kokkailun lopputuloksessa.

Leipä, jonka päällä on Oma maan seitanmurutuotetta ja horsmanlehtiä. Horsman lehdet yllättävän hyvin soveltuvat leivälle salaatin sijaan.

Ruoan kasvattaminen ja tuoreen ruoan keräily on minulle tuttua.  Olen poiminut joitain villivihanneksia ja vanhempieni luona on monipuoliset kasvimaat. Tänäkin kesänä nyhdin siellä rikkaruohoja ja keräsin sylikaupalla erilaisia salaatteja, mangoldia, pinaattia, sipulin varsia, ruohosipulia, mansikoita, perunoita ja herneitä. Vaikka kasvimaan laittaminen on vaivalloista, edustaa omavaraisuus minulle jonkinlaista elämän ihannetta. Oma maassa voi kaupunkilainen päästä lähemmäksi tätä. Siellä olisi myös vapaaehtoisille töitä, talkoitakin tilalla olisi. 

Oman maan leipiä. Olen oppinut että pitää syödä niitä heti. Perinreinen ruisreikäleipä ei maistu minulle kuin uunituoreena.

Saa nähdä miten minunlaiseni herkuttelija sopeutuu syömään kaurahelmiä ja ruisleipää. Ruoka kuitenkin edustaa minulle suurta nautintoa eikä mitään pelkkää perustarpeen tyydyttämistä. Vuosia sitten jätin leivän pois melkein kokonaan, samoin sen, että lautasesta osa täyttyisi perunalla tai jollain viljalla. Sen sijaan söin hedelmät, salaatit, proteiinit ja kastikkeet sekä tein ruokaa lähinnä tuoreista vihanneksista. Nyt sitten aion käyttää kaikki Oma maasta tulevat leivät, puurohiutaleet, bulgurit ja sen sellaiset, koska niitä nyt tulee ja Suomessa ne ovat ruokaa ekologisimmasta päästä. Kaupasta ostettujen soijajugurttien, jäätelöiden ja muiden herkkujen sijaan olen nyt usein tehnyt lettuja makeanhimoon, koska ne valmistuvat pikaisesti ja koska Oma maasta on tullut vehnäjauhoja.

Puuroa pihlajanmarjoilla, Oman maan tuotteita. Itse asiassa Thaimaassa aloin kaipaamaan etenkin kaurapuuroa, joka Suomessa on halpisruoka, mutta Thaimaassa kaurahiutaleet ovat tuontitavaraa eivätkä erityisen halpoja.

Ikävä kyllä ruokapyramideja ei pidä tehdä pelkästään superfood-näkökulmasta. Ihmisiä on maapallolla ihan liikaa, jotta jokaisen kannattaisi miettiä pelkästään juuri mitä oma keho juuri omasta mielestä vaatii. Pitäisi löytää ekologisimmat tavat syödä. Suomessa pitäisi harmi vain syödä viljaa ja perunoita tämän ilmaston takia. Se ei kyllä ole minulle mieluista. Siksi Oma maasta tulevat ruoat auttavat tässä ekologisemmin syömisen tavoittelussa.

Onneksi kotimaiset ainekset eivät tarkoita sitä, että ruoan pitäisi olla perinteistä. Oma maasta tulee välillä aivan mahtavia herne- tai härkäpapurouheesta tehtyjä hyvin maustettuja falafeleja ja itse paistan kaurahelmeni curryjauheen kanssa öljyssä. Halvoissa ja ekologisissa messevissä ruoissa kannattaakin kääntyä intialaisen kasvisruokavalion suuntaan (ks. esim. resepti intialaiseen nokkossoossiin >>).

Siitä nautin Thaimaassa kovasti, että eksoottiset hedelmät saattoivat siellä olla ihan lähiruokaa. Syön Suomessa nyt marjoja niin paljon kuin niitä saan, mutta eivät ne tosiaankaan ole mielestäni sama asia kuin hedelmät. Joskus välttelin riisiäkin, mutta Aasiassa aloin syömään sitä, koska se ikään kuin kuului ruokavalioon siellä. Se oli halpaa ja sitä tuli esimerkiksi kasvisravintoloissa iso kulhollinen ja sen kanssa kuului soossit syödä. Nyt sitten palasin suomalaiseen leivän ja perunan syöntiin.

Lue juttuja liittyen omavaraisuuteen, villivihanneksiin ja suomalaiseen ruokaan:
Säästövinkit matkakassaan – jumiudu landelle (2012) >>
Vuohenputki kevään ensimmäisenä villivihanneksena (2012) >>
Maitohorsman versoja (2012) >>

Kesäkuussa kassissa oli leipien lisäksi nokkosta, horsman lehtiä, seitanista tehtyä murua ja falafelkolmioita. Nuo falafelit ovat parhaita, hyvin maustettuja ja tehty herne- tai härkäpapurouheesta kikherneen sijaan.

Tämä nokkosella täytetty leipä ei ollut ihan mieleeni, joskus tulee yllätyskassissa semmoisiakin ruokia.

Jos ei muuta keksi, voi juurekset laittaa uuniin (tässä öljyn, suolan, korianterin siementen ja jeeran kanssa). Mukaan voi lopuksi laittaa lehtikaalia tai rapsin lehtiä saadakseen lehtikaalisipsiä.

Kesällä Oma maasta tulee paljon vihanneksia, joista voi tehdä salaatit. Niihin voi sitten lisätä spesiaaleja aineksia, kuten tofua ja kuivattuja karpaloita.

Yhden viikon satoa.

Nyt on tullut joka viikko härkäpapusatoa, härkäpapuja on paria eri kokoa. Olen eniten vain keittänyt niitä palkoineen ja sitten suolannut ja syönyt kuten soijapapu-edamamet.

Kun keittää pehmeäksi, voi syödä härkäpapujen kuoriakin hampaillaan riipien.

Kaurahelmiä, kesäkurpitsasalaattia (suola-sokeri-etikkat-tilli) ja malai kofta -tyyppistä kastiketta pyöryköineen.

Tein hernerouheesta, perunasta, sipulista ja ylijäämäisistä vihreistä lehdistä (mukaan meni mm. nauriin naatteja) pyöryköitä. Tein isot satsit ja pakastin. Näistä tykkään lähinnä intialaisen kastikkeen joukossa.

Pyörykkätaikina keitetystä hernerouheesta, perunasta ja sen sellaisesta.

Oma maasta sain bulguria, minttua, porkkanaa, kesäkurpitsaa ja sipulia ja tässä salaatti mm. niistä.

Kuivatuotteita tulee varmaan varsinkin talvella.

Härkäpapurouhetta voi käyttää soijarouheen sijaan, kypsytys kestää vähän kauemmin kuin soijarouheella.

Tämä ei ole väriltään ollenkaan kaunista katseltavaa, mutta tässä on olen jämäaineksistani tehnyt ruokaa, härkäpapurouhekastike herneillä ja sitten perunaa ravinnehiivalla ja porkkana-kantarellisalaattia.

Perunaa ja tilliä on tullut paljon. Tässä salaatti niistä ja mungpavun iduista, mukana Violifen vegaanijuustoa ja salaatinkastiketta.

Mainokset

6 comments on “Oma maa -ruokaosuuskunnasta saa yllätysluomuruokaa

  1. tubettini
    27.9.2017

    Minkälaisia määriä kerralla kassissa tulee? Kuukausitasolla?

    • Tuossa ylimmässä kuvassa on yhden viikon satsi, normaalisti tulee aina leipää, mutta tuolla viikolla se ei onnistunut. Sisältö vaihtelee paljon. Talvella tulee sitten enempi sellaisia jalosteita, kuten falafelia, itse tehtyä kaurajugurttia yms. Yleensä semmoinen kangaskassillinen tulee. Tuo ei ikävä kyllä ole mitenkään halpaa ruokaa, jos ajattelee kassillisen maksavan 35 euroa. Ja kun olen vanhempieni luona tottunut hakemaan kasvimaalta vadeittain salaatteja ja mangoldia, tuntuu nuo kasviskassin määrä pieniltä, jos mangoldia tulee vain muutama lehti.

  2. banaaninkuorella
    27.9.2017

    Houkutteleva valikoima ja ilahduttavaa, kun saa tutustua uusiin tuotteisiin. Vihannesportulakka on suosikkini salaatissa, jos sitä onnistuu jostain löytämään. Maustekasviksi suosittelen liperiä (lipstikka), joka sopii mm. kasviskeittoihin ja -patoihin.

    • Hyvä tietää, että portulakkaa löytyy joskus muualtakin! Lipstikka on tosiaan hyvää, vanhemmilla kasvaa sitä valtava pehko, näyttää olevan hyvin monivuotista. Sitä ei olekaan vielä tuolta Oma maasta tullut, pitäisi vanhemmilta pyytää seuraavalla käyntikerralla ja laittaa pakkaseen.

  3. Eetu
    28.9.2017

    Hei!
    Todella hyvältä näyttää kasvikset ja ruoat. Saanko kysyä miten elimistösi on reagoinut viljatuotteisiin? (mm. ruis ja vehnä)
    Itselläni on myös kilpirauhasen vajaatoiminta ja saan kovia vatsakipuja rukiista, vehnästä ja hiivaa sisältävistä ruoista. Vajaatoimintapotilaalle suositellaankin yleisesti gluteenitonta. Huomaatko itselläsi selvää eroa luomulla ja tavallisella viljalla?

    • Heip, aika huonosti osaan arvioida, miten mikäkin ruoka minuun vaikuttaa, koska syön niin valtavan vaihtelevasti enkä oikein tarkkaile itseäni… Mutta aiemmin tosiaan en kokenut viljojen olevan itselleni hyväksi. Nyt ei ole tainnut tulla tuosta leivästä niin tukkeaa oloa, kuin mitä yleensä. En ole ole varma, että ovatko nuo Oman maan leivät juuresta tehtyjä hiivan sijaan, näin se varmaan on. Sen kyllä tiedän, että jos menen Harju Dönerin ja syön lautasellisen mahtavaa seitania, niin sen jälkeen vatsa ei kyllä tykkää yhtään 😀

      Että tässä vielä tarkkailen, että miten nuo gluteenipitoiset ruoat vaikuttavat. En haluaisi vältellä mitään vegaanisia ruoka-aineksia turhan päin, mutta katsotaan. Minun on vaikea uskoa, että luomu ja ei-luomu viljoissa olisi kummoista eroa (muuten kuin torjunta-ainejäämien yms. suhteen), mutta en tiedä.

      Olen oman kilpparin vajaatoimintani kanssa ajatellut, että miksi minun tarvitsisi säätää ruokavaliotani, jos tyroksiinin syöminen korjaa asian. Mutta toisaalta mietityttää pitäisikö jotain kokeilla, kuten vältellä niitä joitain ruoka-aineita, joista keskustelupalstoilla puhutaan, jos vaikkapa väsyttäminen vähenisi. Herättelit nyt minua oikeastaan miettimään tätä asiaa uudelleen!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Tietoja

This entry was posted on 27.9.2017 by in Ruokajutut and tagged , , , , , .
%d bloggers like this: