Vinkkejä sijaintivapaan elämän alkeisiin suoraan sähköpostiin

on
Lake Toban Samosirin saarella oli kiva myös pyöräillä.
Kuva on Indonesiasta Lake Toban Samosirin saarelta.

Sain sähköpostiini viestin, joka oli nimetty ”The Most Important Email You’ll Receive All Day”.  Yleensä tällaisten kohdalla painetaan suoraan delete-nappia. Mutta olin tilannut Location 180 -blogin kirjoittajan Sean Oglen uutiskirjeen, ja näköjään tilasin myös muutakin ilmaista infoa, koska aloin saamaan sähköpostiini muutaman päivän välein ohjeita sijantivapaan elämän toteuttamiseen.

Millainen on täydellinen päivä

Ensimmäisen viestin alkupuheena Ogle kirjoittaa elämäntavoitteistaan ja miten hän päätti toteuttaa ne. Toteutukseen kuului tietysti töiden lopettaminen ja matkustamaan lähteminen. Ensimmäisen viestin tarkoitus oli saada lukija miettimään, mitä oikein elämältään haluaa. Kehotettiin miettimään millainen olisi täydellinen päivä. Minulla se voisi sujua näin:

Haluan tallaamaan Bangkokin katuja.
Haluan tallaamaan Bangkokin katuja.

Ensin herään silloin kuin siltä tuntuu. Toivon mukaan tämä olisi jo joskus kello 7 ja elinrytmini olisi muokkautunut sellaiseksi, että olen tuohon mennessä nauttinut makoisat yhdeksän tunnin yöunet. Ulkona olisi lämmin ja aurinko paistaisi. Olisi joko oikein rauhallista tai hirveä kuhina.

Aamulla ehkä kirjoittelen, joogaan vähän ja sitten lähden liikenteeseeen. Tällä hetkellä näen sijainnin olevan Bangkok. Kävelen ja kävelen, näen uusia kulmia ja ihmettelen ihmisten touhuja. Jostain vaiheessa syön jotain ihanaa thairuokaa. Kävelen lisää, välillä kaupungin kujilla, välillä puistossa. Jään välillä kahvilaan istumaan. Jossain vaiheessa käyn torilla. Sitten vien hedelmiä kotiini ja puuhailen tietokoneen ääressä parvekkeella katsellen Chao Praya -jokea.

Välillä pitää päästä metsään.
Välillä pitää päästä metsään.

Päivä on oikein täydellinen, kunhan se ei ole aina ihan samanlainen. Välillä samat asiat tapahtuisivat jollain saarella, välillä kansallispuistossa tai muussa metsässä. Joinain päivinä menen sukeltamaan ja joinain päivinä hoitamaan koiria jonnekin. Jonain päivänä käyn puutarhassa, jossa voin keräillä mangoja. Joskus iltaisin en ole tietokoneen ääressä, vaan sen sijaan katson auringonlaskua rannalla tai olen elokuvissa.

Check! – olen jo toteuttamassa nämä unelmieni päivien vietot. 8.12. alkaen suunnittelen kuluttavani aikani näin ainakin ensi alkuun. Toisina päivinä joudun varmasti viettämään tietokoneen ääressä pitkiä rykäyksiä, mikäli työskentelytoiveeni toteutuvat. Mutta se ei haittaa.

Miten lähteä toteuttamaan unelmien päiviä – perusta blogi

Seuraavaksi sähköpostissa oli muutama kysymys koskien lukijan ominaisuuksia liittyen työskentelyyn. Eli piti listata, missä lukijia on expertti, mitkä ovat hänen parhaat työominaisuutensa, mitä hän tekisi nyt jos olisi pakko tienata tonni ensi viikolla ja mitkä harrastuksensa hän muuttaisi työkseen täydellisessä maailmassa.

Joogaposeerausta.
Jollekin jooga voi olla sellainen harrastus, josta haluaisi työn, ja maailmalla vaeltaakin joogaopettajia ohjaamassa toisia matkalaisia.

Parin päivän päästä Sean Oglelta tuli uusi meili, jossa mentiin taas eteenpäin. Tämän sähköpostin avulla on tarkoitus valmistautua sijaintivapaaseen elämään. Siihen hän näkee ratkaisuksi internetiin iskostumisen. Se on avain siihen, että voi tehdä töitä mistä päin maailmaa tahansa. Blogin perustaminen on hänen mielestään ensimmäisiä juttuja.

Check! – perustettu on.

En perustanut blogia kuitenkaan juuri mitään mielessäni. Tai halusin vain kirjoittaa matkapäiväkirjoja ja antaa vinkkejä muille, samaa mitä olen tehnyt vaikkapa keskustelufoorumeilla.  Irtiottoa ja matkustamiselämäntapaa olin suunnitellut jo vuosia. Pitkistä matkoista olen haaveillut vuodesta 2005 lähtien ja vähitellen halunnut matkustaa oikeastaan koko ajan. Blogi tuli perustettua 1,5 vuotta sitten kirjoittaakseni Meksikon ja Belizen matkastani. Muutama kuukausi sen jälkeen luin enemmän Päivi ja Santeri Kannistosta ja heidän nomadielämästään. Innostukseni vain kasvoi. Nyt sitten pääsen kokeilemaan tätä irtiottoa. Eli toteutan sen mitä Sean Ogle näissä kirjeissään neuvoo.

Joku saattaa tehdä koruharrastuksesta uuden elämän. Niitä voi ostaa halvoista maista halvalla ja myydä muualle. Tai kantaa niitä rinkassaan ja myydä turisteille, kuten eräs esimerkki Elämäni nomadina -kirjassa.
Joku saattaa tehdä koruharrastuksesta uuden elämän. Niitä voi ostaa halvoista maista ja jälleenmyydä muualle. Tai kantaa niitä rinkassaan ja myydä turisteille.

Vaikka hän neuvoo perustamaan blogin, ei blogin olemassaolo kuitenkaan ole vielä mitään ja siihen kirjoittamistakin kannattaa ajatella pelkkänä harrastuksena. Kanssaharrastajia kun on Suomessa tuhansia tai kymmeniä tuhansia. Mutta blogin pitäminen voi toimia ensiaskeleena bittimaailmaan juurtumiseen. Blogit tekevät eri alojen harrastajat toisilleen näkyviksi, jotkut saavat tunnettuutta ja joidenkin tuottamat jutut saavat arvostusta. Siitä ei voi olla muuta kuin hyötyä, mikäli aikoo tehdä itselleen työn siitä alasta, mistä on blogiinsa kirjoittanut. Blogatessa kehittyy.

Sitten oli taas uuden viestin aika – jännää! Tällä kertaa Ogle korosti kirjoittamistaidon tärkeyttä. Kirjoittamalla hyvin voi myydä mitä vain: palvelujaan, kirjoituksiaan, konsultointiaan jne. Odottelen tässä seuraavaa viestiä, jonka pitäisi koskea miten niitä tuloja sitten voisi alkaa saada.

Lue irtiottoaiheisia juttuja >>

Muut esittelyt blogeista, joissa on neuvoja sijaintivapaaseen elämään tietokonehommia tekemällä:
Neuvoja digitaaliseen nomadiuteen (Maneesh Sethin Hack the System -blogi) >>
Nomadic Mattin kootut opit reissaukseen >>

2 Comments Lisää omasi

Jätä kommentti