Indonesian vegaaniruoat

Bale Sampanin gado-gado Gili Trawanganilla.

Indonesiasta löytyy monenmoista ruokalajia, onhan laajassa saaristovaltiossa 234 miljoonaa asukastakin. Jotkut ruoat ovat tulleet toisia tunnetuimmiksi indonesialaisina herkkuina. Viimeisimmällä Balin ja Gilisaarten matkallani söin gado-gadoa, urap-urapia, olah-olahia, nasi campuria, nasi gorengia, mie gorengia ja kasvissatayvartaita.  Lisäksi monet Indonesian ruoista tuntuvat olevan jonkinmoisia muunnoksia toisistaan. Eri saarilla niitä saatetaan kutsua eri nimillä.

Miten joku voi syödä vuohia?

Indonesiassa ei käsittääkseni ole juurikaan perinteistä kasvissyöntikulttuuria. On jotain vanhaa animismia, joka edelleenkin vaikuttaa monilla indonesialaisilla muiden uskontojen taustalla ja niihin saattaa kuulua ajoittaista kasvissyöntiä, vaikka kyse taitaa olla enemmän surkeasta askeesista kuin herkuttelusta.

Indonesia oli hindulainen maa ennen kuin siitä tuli muslimimaa. Jostain syystä edes hindulaisuus ei näytä tuoneen maahan tapaa, että edes jotkut suvut olisivat samanlaisia kasvissyöjiä kuin Intian yläluokka. Edes hindusaari Balilla uskonto ei ole vähentänyt eläinten tappamista. Jos jotkut ihmiset eivät syö tai ainakaan ennen eivät ole syöneet lihaa, niin syy voi olla taloudellinen. Lihan pitäisikin olla tosi kallista kaikkialla.

Indonesiassa on tietysti myös mahtavia hedelmiä. Tässä mango ja salak.

Väitän että kaikkialla maailmassa on aina ollut ihmisiä, jotka jättävät eläimet pois lautasiltaan eri syistä. Indonesiassa etenkin kiinalaistaustaisissa on ihmisiä, jotka saattavat buddhalaisuutensa takia olla osallistumatta tappamiseen. Ja kuten ihan kaikkialla maailmassa, on varsinkin nuoressa sukupolvessa ihmisiä, jotka valitsevat kasvissyönnin eläinoikeus- tai ympäristösyistä, tai sitten terveyssyistä, tai sekoituksena näitä kaikkia, kuten usein on asian laita. Indonesiassa jotkut saattavat käyttää termiä sayuranisme, joka tarkoittaa samaa kuin vegetarianism. Sayur tarkoittaa indonesiaksi kasvista. Mutta en usko tuon sanan olevan kovinkaan käytetty.

Melkein kaikki kasvisruoat Indonesiassa ovat sellaisia, että joillain kokeilla on tapana laittaa yhdeksi mausteeksi katkaraputahnaa. Se riippuu kokista. Kannattaa siis yrittää pyytää ruoat ilman sitä. Halvoissa warung-ruokapaikoissa ruoat on tehty valmiiksi ja ruoka-ainesten kysely voi olla vaikeaa, jos ei puhuta englantia eikä kokki itse ole myymässä.

Gado-gado

20,000 rupian eli 1,4 euron gado-gado Murami-ravintolassa Gili Airilla. Päälle on siroteltu paistettua sipulia.

Gado-gado on ehkä tunnetuinen indonesialainen kasvisruoka. Siinä on keitettyjä vihanneksia maapähkinäkastikkeen kera. Se pitää pyytää ilman kananmunaa (muutoin mukana tulee pari puolikasta keitettyä munaa) ja krupukeja, jotka ovat usein vaaleanpunasävyisiä kräkkereitä, jotka pääsääntöisesti sisältävä katkarapujauhetta.

Gado-gado voidaan esillepanna monella tavalla. Joskus kaikki keitetyt vihannekset ovat semmoisia peukalon kokoisia paloja, on porkkanaa, perunaa, salkopapua, kukkakaalia ja kaalia. Joskus ne ovat pienemmiksi hakattuja ja joukossa on soijapavun ituja. Mukana tulee usein tofua tai tempeä tai molempia. Maapähkinäkastikkeesta ei voi mennä ihan takuuseen, etteikö joku kokki olisi keksinyt laittaa siihen katkaraputahnaa. Aina voi yrittää pyytää kastike ilman sitä.

Gado-gado olisi itse kokattuna halpa ruoka suomalaisille tyhjätaskuille. Voi ostaa halvimpia vihanneksia. Kilo maapähkinöitä maksaa Suomessa nelisen euroa ja sillä pötkii pitkälle.

Lue myös: Maapähkinäruoat (2013)>>

Sasak kafen gado-gado Gili Menolla. Ruskean maapähkinäkastikkeen päälle on lorotettu tummempaa ketjap manis -kastiketta, joka on paksua makeaa soijakastiketta.

Kafe Kecilin gado-gado Gili Trawanganilla. Joskus maapähkinäkastike tarjoillaan erikseen tai sitten vihannesten päällä tai kaiken joukkoon sekoitettuna.

Veggie-table -kasvisravintolan gado-gado -annos Ubudissa Balilla.

Joskus maapähkinä sekoitetaan valmiiksi muiden ainesten sekaan.

Ensimmäinen gado-gadoni ikinä Balilla tammikuussa 2010.

Urap-urap

Urap-urap on kuin gado-gado, mutta maapähkinäkastikkeen sijaan vihannesten joukkoon on sekoitettu maustettuja kookoshiutaleita tai itse asiassa tuoreeltaan raastettua kookosta. Ehkä Suomessa myytävistä, lähinnä leivonnassa käytetyistä hiutaleistakin saisi jotain aikaiseksi, jos ne saa mehukkaiksi valkosipulin, inkiväärin tai galangan, salottisipulin, sitruunamehun tai tamarindin, sokerin, suolan ja chilin kanssa.

Muramin urap-urap Gili Airilla.

Sasak kafen urap-urap Gili Menolla. Päälle asetellut vihreät ovat siipipavun viipaleita.

Olah-olah

Olah-olah on Indonesian versio Thaimaan tom kha -keitosta, tai sitten kuin mieto punainen curry. Olah-olahinkin pohjana on currytahna, mutta se ei ole niin aromaattista kuin Thaimaan curryt tai tom kha kaikkine yrtteineen.

Cha chan olah-olah eli indonesialainen kasviscurry Gili Menolla.

Muramin olah-olah Gili Airilla.

Nasi campur

Nasi campur on riisiä, jonka ympärille on kerätty erilaisia lisäkkeitä. Nasi campur voi tulla hienona aseltuna annoksena a la carte -menulta tilattuna. Halvoissa warung-ravintoloissa taas sitten vain osoittelet, mitä haluat riisin kupeen lätkittävän. Hienommissa paikoissa se on kuin intialainen thalilautanen, jossa pääsee maistelemaan monia ruokia. Warungeissa taas on aika sama meininki kuin Thaimaan halvoissa kasvisravintoloissa, joissa valitaan vitriinin valmisruoista haluamansa kastikkeet.

Nasi campur ei ole kasvisruoka, ellet tilaa sitä sellaisena.

Wulan Vegetarianin nasi campur Ubudissa.

Veggietablen nasi campur Ubudissa.

Kasvisravintola Banyan Treen nasi campur -tiskiltä valittuja ruokia Gili Trawanganilla.

Halvan kojun take away nasi campuria Gili Airilla. Pienet suikaleet vasemmalla on paistettua tempeä ja sitten on tofua ja vihannessekoitusta riisin kera.

Nasi goreng ja mie goreng

Nasi tarkoittaa riisiä, mie tarkoittaa nuudelia ja goreng tarkoittaa paistettua. Tilatessasi paistettua riisiä tai nuudeleita pitää muistaa pyytää se ilman kananmunaa, vaikka se olisikin kasvisannos. Jos se puuttuu listalta kasviksena (eli mainittuina on vain lihaa sisältäviä annoksia), niin aina voi yrittää pyytää sanan vegetarian avulla ja sanoa vaikka sayur, joka tarkoittaa kasviksia.

Nasi goreng eli indonesialainen annos paistettua riisiä. Tässä Kafen esimerkki Ubudissa. Krupukien sijaan tässä näyttäisi olevan malesianluumion siemenistä tehtyjä empingejä.

Paistettua riisiä eli nasi gorengia tofulla Bale Sampanissa Gili Trawanganilla. Etualalla näkyy krupukeja, joita ilman annos pitäisi muistaa tilata, koska ne sisältävät yleensä katkarapua.

Mie goreng eli paistetut nuudelit.

Sataytofu

Satay tarkoittaa lihavartaita, joten ei kannata vielä hihkua, jos listalla lukee satay. Hyvällä lykyllä menusta voi kuitenkin löytyä tofusatay tai tempesatay. Yleensä satayn kanssa tulee pähkinäistä kastiketta, vaikkei se alunperin ole välttämättä kuulunut asiaan. Usein kuitenkin satayn ajatellaan tarkoittavan nimenomaan pähkinäkastikkeen kanssa tarjottavia vartaita tai pelkkää pähkinäkastiketta.

Kecilin tofusatay.

Tässä pähkinäkastike on feikkilihavartaiden päällä valmiiksi.

Sataytofun maku on aikalailla kiinni kastikkeesta. Mutta tofu voi olla myös kovin monenlaista. Toisinaan se on rapeampaa, kovempaa, päältä kovaa ja sisältä pehmeää, nahkeaa, suolaista tai suolatonta.

Paistettu tofu ja tempe

Mahtavaa että tofu ja tempe kuuluvat normaaliin indonesialaiseen ruokavalioon. Tofu voi joskus maistua vähän kummalta, jos se on fermentoitua. Ensimmäisellä Indonesian matkallani valitin pari kertaa tarjoilijoille, että tofuni on pilalla. Mutta koska se oli niin usein oudon makuista, aloin epäilemään että ehkä sillä onkin jokin tarkoitus. Lue enemmän tofusta >>

Tempe on Indonesiasta kotoisin. Kyse tofun tapaan soijapavuista tehdystä tuotteesta, jota voi leikata, paloitella, paistaa ja grillata. Valmistustapa on vain ihan eri. Tofuhan tehdään juoksuttamalla soijamaidosta. Tempessä soijapavut rouhitaan ja joukkoon sekoitetaan tiettyä käymisainetta. Tempestä tehdään litteä massa ja sen annetaan käydä yli vuorokauden. Lopputuloksena on tiivis tuote. Indonesian warung-ravintoloissa tempe on usein pilkottu pieneksi, maustettu soijakastikkeella vähän liikaakin ja uppopaistettu. Mukavampaa on saada tempeä vähän kevyemmin maustettuna ja paistettuna. Itse tykkäisin kosteaksi marinoidusta tempestä, kun Indonesiassa se tarjoillaan yleensä aika kuivakkana.

Muramin paistettua tofua ja tempeä maapähkinäkastikkeen kanssa. Kastike oli kuin maapähkinätahnaa. Tykkään vähän kevyemmistä maapähkinäkastikkeista enemmän.

Gili Trawanganin Bale Sampanin vihannestikkuja, tofua ja tempeä maapähkinätahnan kanssa.

Tässä indonesialaisessa warung-katukeittiön annoksessa vasemmalla on pieneksi suikaloitua todella soijakastikkeista ja öljyistä tempeä.

Indonesiassa tempeä myydään toreilla banaaninlehteen käärittynä. Käymisaine kehittää soijapapurouheen ympärille tällaista valkoista sientä, joka tekee tempestä tiivistä.

Tofua myytävänä torilla vuonna 2010 Sumatralla. Tofu on kehikkomuoteissa.

Lue muiden kasvissyöjämatkailijoiden kokemuksista Indonesiassa:
Bounding Over Our Steps: Being Vegan in Indonesia >>
Eurasian Sensation: Being vegetarian in Indonesia >>